Yrittäjä maksaa jo 2,6 prosentin lainamarginaalia
Yrittäjät maksavat lainoistaan jopa 2,6 prosenttiyksikön marginaalia pankille. Myös uusien asuntolainojen marginaalit ovat kallistuneet.
Suomen Pankin mukaan nopeimmin ovat kasvaneet asuntolainojen ja pienten yrityslainojen marginaalit. Nousu alkoi kesällä 2011.
Suomalaiset rahoituslaitokset hinnoittelevat kovimmin alle 250 000 euron yrityslainat. Niissä marginaali oli 2,6 prosenttiyksikköä tammikuussa.
Keskimäärin uusista yrityslainoista veloitettiin 1,8 prosenttiyksikköä yli viitekoron. Viime vuoden alussa vastaava luku oli 1,5 prosenttiyksikköä.
Tiedot käyvät ilmi rahoitusmarkkinaraportista, jonka Suomen Pankki julkaisi alkuviikosta.
”Yritysten rahoituksen rakenne muuttui vuoden aikana Suomessa ja muualla euroalueella”, ekonomisti Hanna Putkuri Suomen Pankista kertoo.
Yrityslainojen kokonaismäärä on supistunut hieman viime vuoden keväästä lähtien. Pankkilaina on silti tärkein rahoitusmuoto pienille ja keskisuurille yrityksille.
Suuret yritykset laskevat enenevästi liikkeeseen uusia joukkovelkakirjalainoja. Sama suunta on muissa hyvän luottoluokituksen maissa.
Kriisimaissa luotonanto yrityksille on Suomen Pankin mukaan supistunut voimakkaasti. Markkinaehtoinen yritysrahoitus kasvoi niissä vain vähän.
Uusien asuntolainojen marginaali oli tammikuussa keskimäärin 1,4 prosenttiyksikköä. Nousua niissä oli vuodessa puoli prosenttiyksikköä.
Lainakorkoja Putkuri pitää edelleen historiallisen matalina. Kokonaiskorko jää Suomessa liki puoleen muun Euroopan tasosta.
Uusien asuntolainojen keskikorko oli Suomessa 1,8 prosenttia viime vuoden lopussa. Tammikuussa keskikorko nousi liki kahta prosenttia.
Muu Eurooppa maksoi 3,2 prosenttia asuntolainoistaan viime vuoden lopussa.
Yleinen korkotaso laski, joten uuden asuntolainan sai loppuvuonna kokonaiskorolta 0,6 prosenttiyksikköä edullisemmin kuin alkuvuonna.
Yli puolet suomalaisista sitoo asuntolainansa yhden vuoden euriboriin. Yhden tai kolmen kuukauden viitekorkoja moni pankki ei enää tarjoa.
Muissa maissa asuntolainoja sidotaan pitkiin usean vuoden kiinteisiin korkoihin. Ne ovat vakaita mutta hintavampia kuin lyhyet markkinakorot.
Pankit perustelevat lainamarginaalien korotuksia kiristyneellä vakavaraisuuden vaatimuksella ja maksuvalmiuden sääntelyllä.
Asuntolainoihin suunnitellaan kattoa, jolla rajoitettaisiin lainan enimmäismäärää.
Muut Pohjoismaat ovat Suomen lailla kiristämässä sääntelyä asuntoluototuksessa.
Ruotsi ja Norja aikovat korottaa pankkien pääomavaatimuksia. Tällä katettaisiin luottoriskejä, joita ylisuuriin asuntolainoihin liittyy.
Tanska tarkensi jo säännöksiä arvonalennustappioiden kirjaamisesta. Tällä pyritään siihen, että luottotappiot kirjattaisiin varhaisessa vaiheessa.
JUHANI VIITALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
