”Asetus lopettaisikymppikiloisten haukien pyynnin”
Maa- ja metsätalousministeriön luonnos uudeksi kalastusasetukseksi saa kritiikkiä politiikoilta ja tutkijoilta.
”Miten voi olla näin käytännön elämälle vierasta tekstiä? Asetus lopettaisi kymppikiloisten haukien pyynnin kokonaan”, naurahtaa maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Karjalan liitosta.
Hän on huolissaan Saimaalla kehitetyn kalastusmatkailun tulevaisuudesta. Uistelu on keskeisessä osassa esimerkiksi venäläisiä luontomatkailijoita houkuteltaessa.
”Kalastusturistien määrät ovat olleet tuhansissa. Varmasti lakiesitys asetuksineen nousee yhdeksi eduskuntavaaliteemaksi”, Viialainen uskoo.
Kalastusjärjestöille ja tutkijoille lausuntakierrokselle lähteneessä esityksessä kaavaillaan monille kalalajeille ala- ja ylämittarajoituksia.
Myös saalistusmääriä rajoitettaisiin vapaa-ajankalastuksessa niin, että vuorokaudessa viehekalastaja saisi pyytää yhden lohen, taimenen ja järvilohen sekä kolme kuhaa ja haukea.
”Halusimme valmistella asetusta avoimesti yhteistyöjärjestöjen kanssa, mutta nyt keskustelua käydään nettipalstoilla ja lehdistössä”, kalastusneuvos Eija Kirjavainen maa- ja metsätalousministeriöstä harmittelee.
Kirjavainen tapaa tällä viikolla sidosryhmiä, muun muassa Vapaa-ajan kalastajien keskusjärjestön edustajia ja ammattikalastajia. Kaikkia osapuolia hän rauhoittelee, että tässä vaiheessa hätääntyminen julkisuuteen levinneestä alustavasta luonnoksesta on ennenaikaista.
”Asetuksen tavoite on sama kuin lain: kalastuksen on oltava kestävää, jotta jatkossakin Suomessa voidaan kalastaa”, Kirjavainen kiteyttää.
Eduskunnan maatalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä (kesk.) muistuttaa, että tarpeettomia ja yleisiä rajoitteita pitää ehdottomasti välttää, varsinkin sellaisia, joista ei ole tietoa, kuka niitä valvoo.
”Jos kalavesiä tähän asti hoitaneilta osakaskunnilta viedään toimivalta, kalavesiä ei sen jälkeen hoida kukaan. Niitä eivät virkamiehet eikä mikään virkakoneisto hoida. Eli kalavesien omistajilla pitää olla mahdollisuuksia kehittää kalavesiään”, Leppä sanoo.
Leppä muistuttaa, että kotimaista kalaa pitäisi kaikin keinoin saada enemmän ruokapöytiin.
Osastopäällikkö Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriöstä toteaa, että kalastuslaista tuli hyvin yksityiskohtainen poliittisessa prosessissa.
”Tavoitteenamme oli yksinkertaistaa lainsäädäntöä. Ehkä samalla tavoin tässä asetusluonnoksessa on menty liian yksityiskohtaiseen säätelyyn”, Ojala myöntää.
Riista-alan erikoistutkija Jorma Piironen Luonnonvarakeskus Lukesta sanoo, että esityksessä on uhanalaisten kalalajien, kuten järvilohen, kannalta järkeviä rajoituksia.
Nieriälle ja rasvaevälliselle järvilohelle asetuksella taattaisiin Vuoksen vesistössä täydellinen rauhoitus. Rasvaevätöntä järvilohta saisi Savonlinnan pohjoispuolella pyytää loka- ja marraskuussa, Savonlinnan eteläpuolella syyskuun puolivälistä marraskuun alkuun.
Vastaavasti hyvin lisääntyvien kalojen, kuten ahvenen, kuhan ja hauen, pyytämistä ei Piirosen mukaan tarvitsisi rajoittaa tiettyihin kappalemääriin.
”Alamitatkaan sinänsä eivät pelasta mitään, enemmän kyse on kalastuskäytännöistä. Verkkokalastus on Suomessa ollut niin vapaata, että siihen on vaikea puuttua”, Piironen pohtii.
LIISA YLI-KETOLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
