PASSIPAIKALLA Stubb tuli kaapista
Eurooppa-ministeri Alexander Stubb (kok.) palaa sankarina kotiinsa Brysseliin. Kuuden vuoden karkotus henkilökohtaiselle pirunsaarelle Suomeen päättyy.
Vapautumisensa kunniaksi Stubb lupaa puhua, mitä ajattelee. Aluksi hän ilmoitti, että omistajien valtuutetut edustajat eli poliitikot eivät saa puuttua valtionyhtiöiden asioihin.
Eduskunta kävi kaksi kuukautta sitten, marraskuun lopulla laajan keskustelun valtion omistajaohjauksesta. Ministeri Stubb ei lausunut siinä keskustelussa yhtään mitään. Kuka esti kansanedustajaa?
Aikaisemmassa tehtävässään Suomen ulkoministerinä Stubb puhui esimerkiksi Georgian sodan yhteydessä läpiä päähänsä kenenkään estämättä. Mikä sulki suuren suun?
Marraskuun keskustelussa tuore valtionyhtiöministeri Pekka Haavisto (vihr.) linjasi, että valtio ei voi omistajana olla Herra Hiirulainen. Työministeri Lauri Ihalainen (sd.) tuki ajatusta.
Kokoomuksen riviedustajat olivat linjakeskustelussa korvia särkevästi hiljaa. Valtio-omistajan puhdasta puuttumattomuutta propagoi RKP:n Lars Erik Gästgivars.
Mutta elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) epäili realistisesti, että nykyinen jako strategisiin ja sijoitusyrityksiin on liian karkea. Järjestelmää ei ole viritetty sitä varten, että myös sijoitusyhtiöt voivat olla elinkeinopolitiikan välineitä.
Valtionyhtiöministeri Jyri Häkämiehen (kok.) perustama valtion sijoitusomaisuutta hallinnoiva Solidium Oy menetti puhtautensa viimeistään silloin, kun se strategisista syistä osti Elisan islantilaisosakkeet. Rautaruukin menettäminen ruotsalaisille on sen jälkeen vain yksi rengas ketjussa, jossa omistajan eli maan hallituksen rooli on epäselvä,
Eduskunnan joululoman raikkaimpia tapahtumia oli Etelä-Karjalan edustajan Suna Kymäläisen (sd.) lakialoite maanomistuksen kieltämisestä Eta-alueen ulkopuolisilta. Suomeksi se tarkoittaa, että venäläiset eivät saa ostaa Suomesta maata.
Kymäläinen keräsi aloitteelle yli sata allekirjoittajaa, joten se olisi periaatteessa päässyt asialliseen valiokuntakäsittelyyn. Kohun vuoksi nimiä alettiin vetää pois. Alkuviikosta allekirjoittajia oli enää 88.
Aloitteen sortuminen sydämistytti niitä, joiden mielestä Venäjän pitäisi vastavuoroisesti myöntää suomalaisille oikeus omistaa sikäläistä maata. Pienempi ryhmä vaatii itärajan sulkemista kaikelta kanssakäymiseltä.
Sitten ovat vielä raivostuneet suomalaisjobbarit, jotka aikoivat ostaa Saimaan rannat halvalla ja myydä ne huippuhinnoilla. Venäläisten hintataso romahdutti bisneksen.
Kymäläisen aloite ei ollut koelaukaus vaan pitkäaikaista tavoitteellista toimintaa. Jos 2007 vaaleissa hän keräsi alueensa ihmisiä ärsyttäneestä venäläisten maanomistuksesta adressin ja 2011 se oli hänen keskeinen vaaliteemansa.
Kymäläisen populismi soitteli riittävän monen äänestäjän sielun kannelta. Perussuomalaiset eivät saavuttaneet Imatran seudulla merkittävää kannatusta, vaikka Timo Soini (ps.) asetti ääniharavaksi oman anoppinsa. Komea suoritus.
Aloitteella Kymäläinen toteutti oman vaalilupauksensa. Suuressa salissa käydään varmaan kipakka lähetekeskustelu, jossa todetaan, ettei ongelmaa voi Kymäläisen aloitteella ratkaista. Totuuskin pitää nimittäin kertoa.
Kymäläisen aloite päätyy aloitteiden hautausmaalle, jossa kymmenet tuhannet kaltaisensa viruvat tutkimatta teloitettuna. Siellä jossakin ovat myös kuopiolaisen Markku Rossin (kesk.) samasta asiasta tekemät kaksi aloitetta.
PEKKA ALAROTU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
