Maaseudun sähköyhtiöidensiirtohinnat nousevat kaapeloinnissa
Kaapelointi lisää maaseudun sähköyhtiöiden asiakkaiden siirtohintaa pahimmillaan 70–80 prosenttia. topi saari/fortum oyj Kuva: Viestilehtien arkisto”Maaseudun ihmiset maksavat lain sähkökatkojen korvauksista. Se ei ota huomioon eroja maaseudun ja kaupunkien välillä”, Parikkalan Valon toimitusjohtaja Arto Tiainen lataa.
Yhtiön linjoista kulkee metsissä 60 prosenttia.
”Toimitusvarmuuden lisääminen edellyttää maakaapelointia. Sen vuoksi osa täysin kunnossa olevaa ilmaverkkoa joudutaan vaihtamaan”, Tiainen ihmettelee.
Itä-Suomen kauppakamarit varoittivat kesällä, että maakaapelointi nostaisi sähkön siirtohintaa jopa 70–80 prosenttia seuraavien 15 vuoden kuluessa. Eriarvoisuus kaupunki- ja maaseutuyhtiöiden asiakkaiden välillä kasvaa suureksi.
Helmi–maaliskuussa hallitukselta eduskuntaan menossa oleva laki sähkön toimitusvarmuuden lisäämisestä edellyttää, että maaseudulla sähkökatkot saavat kestää enintään joko 24 tai 36 tuntia, jonka jälkeen yhtiö joutuu maksamaan korvauksia. Siirtymäaikaa muutokseen on 15 vuotta.
Lakiehdotus on tiettävästi kääntymässä siihen, että katkojen enimmäismitta on 36 tuntia. Se on sekä sähköyhtiöille että kansantaloudellisesti selvästi järkevämpi kuin 24 tuntia, Lappeenrannan yliopistossa siirtohinnoista tehty tutkimus osoittaa.
Toisaalta maaseudulla puolentoista vuorokauden odotus ilman sähköä tuntuu varsin pitkälle ja eniten katkoja tulee pitkien linjojen päässä oleville. Käytännössä ainakin maatiloilla tarvitaan kuitenkin oma aggregaatti.
Maakaapeloinnin ongelma on sen kalleus. Se maksaa tuplaten avojohtoon nähden eli 50 000–60 000 euroa kilometriltä. Tien varteen aurattu kaapeli olisi jonkin verran halvempi.
Arto Tiaisen mukaan myös 36 tunnin enimmäiskestoaika on erittäin tiukka rajoitus.
Tiainen parantaisi lakiehdotusta kahdella tavalla. Ensinnäkin vakiokorvausta sähkökatkoista ei pitäisi nostaa aiemmasta, vaan sähköyhtiöiden pitäisi pystyä käyttämään nekin rahat investointeihin verkon parantamiseksi.
Toiseksi aikataulut ovat liian tiukat.
”Täällä joudutaan ennenaikaisiin investointeihin. Aikataulua pitäisi pidentää ainakin 10 vuotta.”
Parikkalan Valo on joutunut jo nyt nostamaan siirtomaksua. Tämän vuoden alussa sitä nostettiin 8 prosenttia. Jatkoa todennäköisesti seuraa, kun kustannukset nousevat ja investointitahti kiihtyy.
Lakiesitystä työvoima- ja elinkeinoministeriössä vetävä hallitusneuvos Arto Rajala toteaa, että esitykseen on tullut kesäisten lausuntojen jälkeen paljon muutoksia.
Esitys pakottaa investointeihin, mutta Rajala muistuttaa, että tähän mennessä investoinneista huolehtineet yhtiöt pääsevät jatkossa helpommalla.
Energiamarkkinaviraston ryhmäpäällikkö Simo Nurmi arvioi, että keskimäärin investoinnit verkkoon nostavat siirtohintaa Suomessa 10–20 prosenttia ja maaseudulla 30–50 prosenttia.
Sähköverkkoihin pitäisi investoida huomattavasti nykyistä enemmän.
Yhtiöt tekevät korvausinvestointeja 100 miljoonalla eurolla vuodessa ja tasapoistoja 400 miljoonaa euroa. Nurmen mukaan korvausinvestointien pitäisi olla yhtä suuret kuin poistojen.
JOUKO KYYTSÖNEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
