Suomi voi nousta kansainvälisen dataliikenteen solmukodaksi
Pääministeri Alexander Stubb (kok.) toivoi Slush-kasvuyritystapahtumassa marraskuussa Suomen saavan keskeisen aseman tiedon kauttakulkumaana.
Toiveen taustalla on kansainvälinen Rotacs-hanke (Russian Optical Trans-Arctic Submarine Cable System), jonka tavoite on rakentaa Jäämeren pohjalla kulkeva datakaapeliyhteys Lontoon ja Murmanskin kautta Aasiaan.
Murmanskissa kaapeliin liittyisi myös Suomesta saapuva haara.
Finanssineuvos Kalevi Alestalo valtioneuvoston kansliasta kertoo venäläisten olleen viime aikoina aktiivisesti yhteydessä kiinalaisiin ja eurooppalaisiin yhteistyökumppaneihin.
Arvion mukaan 800 miljoonan euron hanke edellyttää kansainvälistä konsortiota sekä länsimaista tai aasialaista teknologiaa.
Venäjän länsiosien yhdistäminen Aasiaan onnistuu Alestalon mukaan helpommin meri- kuin maakaapelilla.
Jäät haittaavat asennusta, mutta suojaavat kaapelia sen jälkeen. Uuden yhteyden toivotaan paitsi tehostavan dataliikennettä, myös parantavan mahdollisuuksia suojautua urkinnalta.
Hankkeen toteutuminen nostaisi Suomen kansainvälisen tietoliikenteen solmukohdaksi. Lyhin reitti Keski-Euroopasta Aasiaan kulkisi Suomen kautta.
Alestalo toivoo tämän lisäävän internetin suuryhtiöitten kiinnostusta perustaa palvelinkeskuksia Suomeen. Hyöty Suomelle kertyisi uudesta palveluliiketoiminnasta, jota toivotaan nousevan keskusten liepeille.
Suomen houkuttelevuutta lisäävät viileä ilmasto, poliittisesti vakaa ympäristö sekä varmuus sähkönsaannista. Ongelmana on ollut palvelinkeskusten liittäminen Suomen tietoliikenneinfrastruktuuriin.
Liittymäpisteitä on ollut vähän, ja liittyminen on edellyttänyt hankalia neuvotteluja useiden operaattoreiden kanssa. Myös liittymäpisteiden rakentamisen osaamisessa on Alestalon mukaan aukkoja.
Googlella on jo palvelinkeskus Haminassa. Venäläisen Yandexin projekti Mäntsälässä on Alestalon mukaan jo pitkällä. Hän toivoo myös Facebookin kiinnostuvan Suomesta.
Helsingin Roihupellosta on varattu tilaa isolle kotimaiselle palvelinkeskukselle. Hanke ei kuitenkaan ole edennyt viime aikoina.
Suomen dataverkon ytimenä ovat isojen kaupunkien väliset yhteydet, kertoo Elisan teknologiajohtaja Kalle Lehtinen.
Verisuoniston tavoin valtaväylistä haarottuu pienempiä kanavia, joista muodostuu kattava yhteysverkosto.
Operaattorien omat liikennesolmut sijaitsevat isoissa kaupungeissa, eri operaattoreiden liikennettä yhdistävät yhdysliikennepisteet pääkaupunkiseudulla. Yhdysliikennepisteitä ylläpitää voittoa tavoittelematon Ficix-organisaatio.
Suomen dataverkosto on yhteydessä myös Tallinnaan sekä Tukholmaan. Ruotsin kautta kulkee yhteys Euroopan keskeisiin dataliikennesolmuihin Frankfurtiin, Amsterdamiin ja Lontooseen. Valmisteilla on myös uusi suora yhteys Saksaan.
Elisa vahvistaa seuraavan kolmen vuoden kuluessa runkoverkkoaan vastatakseen tiedonsiirron kasvavaan tarpeeseen. Tätä lisää esimerkiksi videoiden lisääntyvä katselu mobiililaitteissa.
”Kuituverkkojen tehostaminen palvelee myös mobiilidatan välitystä.”
Lehtisen mukaan itse kuidun tiedonsiirtopotentiaali on harvoin verkon pullonkaula. Kapasiteetin lisääminen onnistuukin suurelta osin päivittämällä kuidun molemmissa päissä olevaa teknologiaa.
Kaivuutyötä edellyttävä kuituverkon rakentaminen on raskas hanke, jossa operaattorit tekevät usein yhteistyötä.
Tiedonsiirtoverkon kehitys poikkeaa perinteisestä infrastruktuurin rakentamisesta: ajurina ovat yritysten edut, eivät valtiovallan päätökset.
HEIKKI JAAKKOLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
