Maailmanluokan säveltäjä ponnistaa pienestä kyläkoulusta
VAALA (MT)
Kalervo ”Kassu” Halosen opintaival Manamansalon alakoulussa alkoi vuonna 1960.
”Isäni menehtyi samana vuonna. Opettajani antoi minulle tapahtuman jälkeen mandoliinin, joka on edelleen kultalevysalin seinällä”, Halonen kertoo.
”Se ele oli aivan suurenmoinen. Muistan silloin pienenä poikana ajatelleeni, että jos jotenkin voin myöhemmin elämässäni auttaa kotiseutuani, sen myös teen.”
Halonen haluaa tukea nuoria lahjakkaita ihmisiä, joilla ei itsellään välttämättä ole taloudellisia edellytyksiä aloittaa vakavaa musiikkiharrastusta.
”Olemme lahjoittaneet nuorille lupaaville muusikonaluille soittimia taidetalon puolesta. Olen tosi tyytyväinen, että voin tukea tällä tavoin kulttuuritoimintaa.”
Halonen on kotimaisena säveltäjänä omassa sarjassaan. Kyläkoulun kasvatti on säveltänyt kappaleita muun muassa Vesa-Matti Loirille, Kirkalle, Irwin Goodmanille ja Jari Sillanpäälle.
Tuoreempiin Halosen musiikillisiin yhteistyökumppaneihin lukeutuu Mariska.
”Olen tehnyt musiikkia koko ikäni. Säveltämisen aloitin nelivuotiaana. Armeijassa olin Kainuun varuskuntasoittokunnassa, jonka jälkeen tein Ruotsissa töitä tehtaassa. Ajettuani trukin nurin päättelin, että parempi sittenkin pysyä musiikinteossa”, Halonen lohkaisee.
Boråksen kaupunginorkesterista Halonen valittiin Ruotsin Tukholman kuninkaalliseen sinfoniaorkesteriin. Hän kuitenkin kieltäytyi arvostetusta pestistä.
”Minua pidettiin silloin aivan hulluna. Sanottiin, että vain suomalainen voi toimia niin järjettömästi. Olin kuitenkin jo ehtinyt sopia Kirkan kanssa soittokiertueesta, ja pidin pääni. Sitä päätöstä en ole koskaan katunut.”
Tuolloin elettiin vuotta 1972. Rock ’n’ roll -vaihe Kirkan kanssa oli Haloselle potku entistä laajemman kuulijakunnan ja suosion ääreen.
Halosen levytetty tuotanto käsittää yli 1 500 sävellystä. Kultalevyjä hänelle on myönnetty peräti 70.
Säveltäjän kynästä peräisin oleva Jari Sillanpään nimikkolevy on Suomen kaikkien aikojen myydyin musiikkialbumi.
Halonen nostaa sävellyksistään kolme ylitse muiden.
”Sydämeeni joulun teen on niin ikivihreä kuin olla ja voi. Kun Vexi Salmi kuuli kappaleen ensi kertaa, hän sanoi sen päätyvän vielä joskus virsikirjan sivuille.”
”Toisaalta Irwinille sävelletty Rentun ruusu on jollakin tavalla puhutellut monia suomalaisia”, säveltäjä puntaroi.
Halosen Kirkalle tekemä Surun pyyhit silmistäni -kappale ylsi Aasiassa käsittämättömään suosioon.
1988 sävelletty kappale on ollut koko Aasian suosituin iskelmä. Kiinassa kappale oli 1990-luvun puolivälissä maan karaokeykkönen kahden vuoden ajan.
”Sen kappaleen suosio tuntuu aivan käsittämättömältä. Siinä esiintyy pentatonista asteikkoa, joka tuntuu iskevän aasialaisiin. Kun kappale esitettiin kantoninkiinalla, se ylsi radiolistojen kärkeen myös Japanissa ja Singaporessa.”
JUKKA KOIVULA
Irwinille sävelletty
Rentun ruusu on jollakin
tavalla
puhutellut monia
suoma-
laisia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
