Evijärven vanhasta kanttorilasta sukeutui majatalo ja kokouspaikka
Tuija Silvennoinen valitsi miehensä Ari Karvosen kanssa Puustellin maalaiskartanon paikaksi asua ja yrittää. Eteläpohjalainen yrittäjäasenne, seudun kaunis luonto sekä Evijärven elävä kylänraitti avittivat ratkaisua. Esko Keski-Vähälä Kuva: Viestilehtien arkistoEVIJÄRVI (MT)
Tuija Silvennoinen perheineen muutti Evijärvelle neljä vuotta sitten aloittaakseen maaseutuyrittäjänä paikkakunnan vanhassa kanttorilassa, Puustellin pohjalaistalon miljöössä.
Perhe asui tätä ennen vuosia eteläisessä Suomessa, pääkaupunkiseudun tuntumassa.
”Etsimme pitkään paikkaa, jossa voisimme asua mutta myös pyörittää maaseutuyritystä. Kolusimme koko maata etelästä pohjoiseen, Käsivarresta Hankoon, kunnes löysimme Puustellin maalaiskartanon Evijärvellä”, Silvennoinen muistelee.
Vanhan pohjalaiskartanon miljöö osoittautui sopivaksi, sillä se soveltuu erinomaisesti sekä perheen kodiksi että vieraiden majoittamiseen.
Toinen vahva syy paikan valintaan löytyy ympäröivästä luonnosta.
”Ympäröivä metsä on viehättävä. Sieltä poimin marjat ja sienet. Myös järvi on lähellä. Luonto, asuminen ja monipuoliset tilat, niistä rakentuu mahtava yhdistelmä”, Silvennoinen kertoo.
Silvennoisen yritystoiminta rakentuu kolmen kärjen varaan.
Maalaiskartano Puustelli tarjoaa pitopalvelua, maatilamajoitusta ja kokoustiloja yritysten käyttöön.
Paikan päällä järjestetään myös monenlaisia tapahtumia. Maalaistalossa lämmitetään kahta kamaria ja isot tilaisuudet järjestetään vanhan navetan tiloissa.
”Ihmiset ovat menneet täällä naimisiin. On järjestetty kaste- ja muistotilaisuuksia ja erilaisia illanviettoja.”
Silvennoinen tekee tarjoiltavat ruuat ja leipoo lämpimäiset tapahtumiin pääsääntöisesti itse, kakuista ja pipareista lähtien.
Puustellissa tarjotaan tilauksesta sunnuntaibrunssia, sekä keittolounasta keskiviikkoisin.
Maaseutumatkailun paras sesonki koittaa kesällä. Tuolloin lomalaiset eri puolilta maata löytävät tiensä Evijärven Puustelliin.
”On lomalaisia Suomen eri kolkista ja ulkomailta. Lähiseudun suosituissa kesäkohteissa, kuten Alahärmän Powerparkissa, päivän viettäneet saapuvat usein yöpymään tänne.”
Yritysasiakkaita Puustelliin saapuu kauempaakin, Vaasasta ja Oulusta saakka. Yritysvierailuista majatalo saa parhaan kertakorvauksen.
”Aina toki voisi tienata paremminkin, mutta kyllä tällä toimeen tulee. Haaveena olisi joskus palkata työntekijä, mikä vähentäisi omaa työmäärää. Vanhassa maalaiskartanossa riittää valtavasti askaretta”, Silvennoinen sanoo.
Evijärvin Puustellin pitkä historia alkaa 1780-luvulta, jolloin se erotettiin Honkiniemen pappilan maista.
Puustelli toimi vuosikymmenten ajan kanttorilana ja virkamiestalona, kunnes se siirtyi 1960- ja 1970-lukujen taitteessa yksityisomistukseen.
Evijärven vanha pappila, Ruurikkala, sijaitsee reilun kilometrin päässä vanhasta kanttorin asuinpaikasta.
”Jostakin syystä Evijärven keskusta muodostui ajan saatossa kauemmas kanttorilasta ja pappilasta, järven rannalle viiden kilometrin päähän”, Silvennoinen kertoo.
Nyt Puustellin tilaan kuuluvat pellot on vuokrattu naapurille.
”Tässä asumiseen tuo oman lisänsä, kun naapuri on maataloustöissä viereisellä pellolla. Vuoden kierto on kouriintuntuvasti läsnä.”
Lähtöjään Itä-Suomesta, Etelä-Savon Kerimäeltä kotoisin oleva Silvennoinen perheineen ei ole kokenut Etelä-Pohjanmaata asuinpaikkana vieraaksi.
”Tässä Evijärvellähän on savolaiskiila, murretta myöten. Siksi koen oloni täällä kotoiseksi.”
Myös eteläpohjalainen yrittäjäasenne miellyttää.
”Olen lähtöisin yrittäjäperheestä, joten pidän kovasti pohjalaisesta mentaliteetista. Tällä seudulla on paljon kaikenlaista pientä ja suurempaakin yritystoimintaa.”
Alle 3 000 asukkaan Evijärvi on pieni kunta maakunnan reuna-alueella. Silvennoinen kiittelee sen kylänraitin elävyyttä.
”Keskustassa ei ole tyhjiä liiketiloja, vaan on ihmisiä ja toimintaa. Kylänraitti painoi osaltaan myös silloin, kun haimme tätä paikkaa. Jotkin pienet kunnat ovat aika tylsän näköisiä, kun joka toinen liiketila on tyhjillään kirkonkylässäkin.”
Pohjalaisissa yrittäjäporukoissa jotkut ovat ihmetelleet asuinpaikkavalintaa.
”Siitäkin huolimatta pohjavire on ollut aina myönteinen, kun Evijärvestä puhutaan”, Silvennoinen myhäilee.
JUKKA KOIVULA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
