Varapuhemies Arto Satonen puolustaa lehtien jakelua – "Vaarana on, että kurki kuolee ennen kuin suo sulaa"
50 vuotta täyttävä eduskunnan varapuhemies Arto Satonen (kok.) näkee mahdollisuuden parantaa liikenneyhteyksiä yhdistelemällä yhteiskunnan kyytejä.
Eduskunnan varapuhemies Arto Satosen mielestä sanomalehti pitää saada jaettua painettuna jokaiseen talouteen myös tulevaisuudessa. Kuva: Markku VuorikariMaaseudun palveluiden karsiminen huolestuttaa 20. lokakuuta 50 vuotta täyttävää eduskunnan varapuhemies Arto Satosta (kok.)
Satonen näkee kuitenkin mahdollisuuden parantaa liikenneyhteyksiä yhdistelemällä yhteiskunnan kyytejä.
”En myöskään pidä vitsinä sitä, että Posti hoitaisi kauppa-asiointia, varaisi aikaa yksinäisille vanhuksille tai tarjoaisi muitakin palveluita.”
Näin pitäisi tehdä postinjakelun turvaamiseksi.
”Vaikka kirjeposti voitaisiinkin jakaa joitakin kertoja viikossa, sanomalehti on tärkein jaettava ja saatava painettuna. Digitaalisuuteen siirtyminen vie aikaa, ja vaarana on, että kurki kuolee ennen kuin suo sulaa.”
Digitaalisuus toki alentaa paino- ja jakelukuluja, mutta siltä puolelta tuntuvaa tuottoa saa vasta pari painettua sanomalehteä, Satonen huomauttaa.
Varapuhemiehen työhön kuuluu johtaa istuntoja, isännöidä eduskuntaan ja Suomeen saapuvia ulkomaisia vieraita, osallistua oman eduskunta- ja ministeriryhmänsä työhön ja käydä puhumassa erilaisissa tilaisuuksissa.
Valtakunnan protokollassa puhemies on Tasavallan presidentistä seuraava, tällä hetkellä siis Maria Lohela (ps.). Pääministeri tulee vasta puhemiehistön perässä.
Puhemiehet eivät ole valiokuntien jäseniä, mutta Satonen on Ylen hallintoneuvoston varapuheenjohtaja ja vetää kokoomuksen kannustinloukkutyöryhmää.
”Minusta yhteiskunta pitäisi saada toimimaan niin, että kaikilla on oikeus tuntea itsensä hyödylliseksi. Pitää löytää välimalleja, negatiivista tuloveroa tai muuta, jolla ihmiset saadaan pysymään mukana, jos työkyky ei riitä palkkatöihin. Tämä on sekä inhimillinen että kansantaloudellinen kysymys.”
Eli keppiä vai porkkanaa?
”Kysymys on väärä. En usko, että kenellekään on mielekästä olla vuosia hyödyllisen tekemisen ulkopuolella, vaikka toimeentulo olisi turvattu.”
Satosta huolettaa se, että joka viides 20–25-vuotias nuori ei ole työssä tai opiskele. Entisenä ammattikorkeakoulun opettajana hän pitää hyvänä, jos lähiopetustunteja karsittaessa lisätään työssäoppimista.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
