Kuluttajat vakuuttavattuntevansa alkuperämerkinnät
JOENSUU (MT)
Suomalaisen ruuan alkuperämerkit Hyvää Suomesta, Sirkkalehti ja avainlippu saavat osakseen hyväksyviä nyökkäyksiä, kun toimittaja jututtaa joensuulaisen marketin ja kauppahallin asiakkaita tiistaiaamuna.
Kaikki haastatellut vakuuttavat tuntevansa merkit. Tutuimmaksi ja tärkeimmäksi merkiksi nousee Hyvää Suomesta, siitä puhutaan mieluiten joutsenmerkkinä.
”Joutsenmerkin löytyminen lihatuotteista on minulle ehdoton edellytys ostopäätökselle. Teen liha- ja lanttukukot aina kotimaisesta”, sanoo ilomantsilaisen Maukkulan Mustikkamäen kotileipomon Anita Timonen.
Timoselle alkuperämerkinnät ovat erityisen tuttuja myös siksi, että Mustikkamäen kotileipomo valmistaa luomuruisleipää. Luomu-alkuperämerkki on pitänyt anoa Elintarviketurvallisuusvirastolta, joka valvoo tuotantoa.
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL kampanjoivat kotimaisen ruuan ja selkeämpien alkuperämerkintöjen puolesta tämän viikon perjantaina.
Iltapäivän aikana MTK:n ja SEL:n jäsenien iskujoukot tekevät kuluttajagallupia ruuan alkuperämerkinnöistä yli sadan suuren ruokakaupan edustalla ympäri Suomen.
Kotimaisuuden lisäksi lisäarvoa elintarvikkeille tuo paikallisuus. Joensuulainen Mauri Homanen kertoo suosivansa kotimaisten tuotteiden lisäksi etenkin paikallisia tuotteita.
”Kannatan ehdottomasti kotimaisuuden puolesta markkinointia, on tärkeää saada suomalaisia tuotteita kaupaksi.”
Homanen toivoo, että alkuperämerkinnät olisivat tuotepakkauksissa vielä näkyvämmin esillä, jotta huononäköisemmätkin erottaisivat ne helposti.
Elintarvikeketju työllistää Suomessa yli 300 000 henkeä. MTK ja SEL haluavat muistuttaa kuluttajia ruokakaupassa tehtävien valintojen merkityksestä kotimaiselle elintarvikeketjulle ja suomalaisille ylipäätään.
Sataprosenttisesti kotimaisia valintoja ei ruokakaupassa voi kuitenkaan tehdä, vaikka kotimaisuus tärkeä kriteeri onkin, toteaa Tapio Veharanta.
”Kotimaisia appelsiineja kun ei ole tarjolla. Mutta esimerkiksi salaateista ja leivistä on aina suomalaista alkuperää oleva vaihtoehto tarjolla”, Veharanta sanoo.
Päivi Kyllösen ostosten tekoa ohjaa tuotteiden kotimaisuus. Etenkin kasvisten ja vihannesten kotimaisuus on tärkeä juttu.
”Hedelmiä harvemmin saa kotimaisina. Mutta jos esimerkiksi marjat loppuvat pakkasesta, valitsen kaupasta aina kotimaisia marjoja”, Kyllönen kertoo.
MTK ja SEL moittivat, että ruuan pääraaka-aineen alkuperämaata on vaikeaa löytää useista tuotteista.
Kuluttajaa sumutetaan kotimaiselta kuulostavilla tuotemerkeillä, jotka ovat ulkomaista alkuperää.
Kyllönen ei koe tulleensa sumutetuksi päivittäistavaraostoksilla.
Auringonkukansiemeniä ostettuaan hän on joskus kuvitellut ostaneensa kotimaista, vaikka pakkauksen tarkempi tutkiskelu onkin paljastanut siemenet ulkomaalaisiksi.
SARI PENTTINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
