Maanalainen säätiedotus ja muita uusia keksintöjä
”Emme kilpaile emmekä pysty samanlaiseen kehitystyöhön kuin te”, sähköjärjestelmiä valmistavan Enston teknologiajohtaja Matti Rae tunnusti Soil Scoutiaan esittelevälle Johannes Tiusaselle tiistaina Slushissa. Tapaaminen johti yhteystietojen vaihtoon. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoJos ei näillä eväillä saada Suomea nousuun, johan on kumma!
Helsingin messukeskus täyttyi eilen ja tänään pellepelottomista, jotka esittelivät tuote- ja yritysideoitaan sekä heistä, jotka etsivät sopivia rahoituskohteita.
Osa ajatuksista on varmasti huuhaata, mutta jotkut tuntuvat löytäneen todellisen jujun.
Yksi sellainen on Soil Scout, messuharvinaisuus teknologisten nörttiyritysten joukossa. Soil Scout syntyi maatalousteknologian opiskelijan Johannes Tiusasen ideasta vuonna 2002.Yrityksen hän perusti Ilari Koskelon ja Jussi Sirkiän kanssa vuonna 2013.
Soil Scout valmistaa parin tulitikkuaskin kokoisia radiolähettimiä, peltotiedustelijoita. Ne upotetaan peltoon mittaamaan maan kosteutta, lämpötilaa ja jatkossa myös sähkönjohtavuutta.
Tiusasen mukaan jokainen viljelijä kuvittelee tuntevansa peltonsa, mutta Soil Scoutilla saadaan täsmätietoa pinnan alta: lohkoittain sekä eri syvyyksiltä.
”Tämä on ikään kuin maanalainen säätiedotus. Viljelijä voi seurata maan kuivumista ja ajoittaa kylvönsä oikein. Rahaa ja ympäristöä säästyy, kun lannoitteita ei levitetä turhaan liian kuivaan maahan.”
Säästöä voi tulla typpilannoitteissa 40 euroa hehtaarilta.
Tiusasen omia, ulvilalaisten peltojen käyriä voi katsoa netissä.
Järjestelmään kuuluu 20–100 senttimetrin syvyyteen upotettava peltotiedustelija, joka lähettää radiosignaalia tukiasemaan halutulla tiheydellä. Golf-kentät keräävät tietoa puolen tunnin ja Tiusanen itse tunnin välein.
Viiden peltotiedustelijan ja käyttötuen kanssa vuosipaketti maksaa 2 000 euroa.
Mullistavinta keksinnössä ovat maata läpäisevät radioaallot. ”Kännykkä ei toimi vedessä eikä tämä ilmassa.”
Vetämässä on kansainväliset patentit antennille ja virransäästölle. Kojeen akku kestää mullassa 15 vuotta.
Keksintöä käyttävät jo muun muassa Metsäntutkimuslaitos, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, muutamat golf-kentät ja yksi maissipelto Yhdysvalloissa.
Suurimmat markkinat siintävätkin kauempana.
”Yli puolet maailman sadosta korjataan keinokastelluilta pelloilta, jopa aavikoilta, joita ylikastellaan varmuuden vuoksi. Luotettava tieto maan sisältä säästäisi vettä.”
Peltotiedustelijaa voisi käyttää myös rakennusalalla betonin kosteuden hallinnassa.
Tavoitteena on löytää valmistaja, joka pystyisi satojentuhansien valmistusmääriin.
Tiusanen arvelee tutkimusrahaa uponneen hankkeeseen 200 000–300 000 euroa.
Eikö teollisuusvakoilu pelota?
”Olemme päättäneet ylittää hyshys-kynnyksen, tuoda tuotteemme julki ja mennä maailmalle patenteista riippumatta”, Tiusanen sanoo.
”Te olette tehneet osanne ja meitä kiinnostaa käydä jatkokeskusteluja”, sähköjärjestelmiä valmistavan Enston ilmeisen vaikuttunut teknologiajohtaja Matti Rae kannusti.
Raetta kiinnostavat juuri keksinnöt, joilla voidaan lisätä luotettavuutta: ennakoida esimerkiksi tien alla olevien järjestelmien kuntoa, jotta liikenne ei sotkeennu ruuhka-aikaan.
Slushissa esittäytyi yrityksiä laidasta laitaan, peleistä diabeteksen hallintaan. Sooma Oy:n Mika Nikander esitteli masennusmyssyä, joka hoitaa masennusta sähköstimulaatiolla. Tekesin, Finnveran ja Lifeline venturen rahoittama keksintö odottaa patentteja.
Janne Isosävi ja Jukka Kiiskinen markkinoivat puolestaan palkkaus.fi-palveluaan. Työn teettäjä voi maksaa palkan kaikkien kuluineen yhdellä maksulla, ja työntekijät voivat tarjota palvelujaan. Palkkaus.fi laskuttaa 4–10 euroa käyttökerrasta.
”Tämä on vaivatonta kaikille ja lisää laillisesti tehdyn työn määrää, veroja ja yhteistä hyvinvointia”, Isosävi perustelee.
”Joulupukkihan on Suomen kuuluisin pimeän työn tekijä, ja näin hänellekin kertyy eläkettä”, Kiiskinen komppaa.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
