Varsinais-Suomeen91 uutta suojelualuetta
Varsinais-Suomeen perustettiin viime viikolla annetuilla asetuksilla 91 uutta luonnonsuojelualuetta.
Alueet sijaitsevat eri puolilla Varsinais-Suomea. Valtioneuvoston asetuksella perustettiin 31 suojelualuetta, joiden koko vaihtelee sadasta hehtaarista yli tuhanteen hehtaariin. Yhteensä näiden alueiden pinta-ala on yli 11 600 hehtaaria.
Ympäristöministeriön asetuksella perustettiin 60 suojelualuetta yhteispinta-alaltaan noin 13 000 hehtaaria. Alueet ovat jo Metsähallituksen hallinnassa.
Suojeltaviin alueisiin kuuluu muun muassa lehtoja, jalopuumetsiä, vanhoja metsiä, soita, lintukosteikkoja ja saaristoa.
Rauhoitusmääräysten tavoitteena on alueiden luonnontilan säilyttäminen ja alueiden luontaisen kehityksen turvaaminen.
Luontoa muuttava toiminta ei ole alueilla mahdollista. Jokamiehenoikeudet säilyvät, liikkumisrajoituksia ei ole.
”Varsinais-Suomen hienot luontoalueet ansaitsevat tulla säästetyiksi lapsillemme. Luonnonsuojelualueiden perustaminen jo aikaisemmin hankituille kohteille on tärkeää. Nyt näiden alueiden hoitoa parannetaan ja virkistysmahdollisuudet lisääntyvät”, ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) hehkuttaa.
Metsästäjien virkistysmahdollisuudet vähenivät. Se risoo Suomen metsästäjäliiton Varsinais-Suomen piirin puheenjohtajaa Veli Seikolaa.
”Vihreä mafia jyllää Suomessa”.
Suojelualueiden perustamisesta pyydettiin lausunnot myös metsästysalan järjestöiltä. ”Lausunnot annettiin, mutta niin oli kuin tuuleen huutaisi”, Seikola harmittelee. Asetuksissa metsästäjien mielipiteitä ei otettu huomioon.
Hirvenmetsästys sallitaan 78 prosentilla alueista, mutta vasta 1. marraskuuta alkaen. Suojelualueiden ulkopuolella hirvijahdin saa aloittaa syyskuun viimeisenä lauantaina.
Sinisorsan, haapanan ja tavin metsästys sallitaan vain kahden valtioneuvoston asetuksella suojellun alueen osilla, alle prosentilla pinta-alasta.
Ketun pyynti sallitaan alle viidellä prosentilla pinta-alasta.
Metsästäjien mielestä suojelun lähtökohta on jopa tiukempi kuin useissa kansallispuistoissa. Vierasperäisten eläinten (valkohäntäpeura, minkki, supikoira) pyyntiinkin vaaditaan erillinen poikkeuslupa.
Seikola asuu yhden suojelualueen lähellä. Se on tammimetsää ja rantaniittyä.
”Laiduntavan lihakarjan sanotaan parantavan alueen luontoa. Jos metsästäjä kävelee sen läpi, syntyy korvaamaton vahinko”, Seikola vertaa.
Seikola toivoo, että Suomen yli 300 000 metsästäjää tiivistäisivät rivinsä. Suojeluväelle on hänen mielestään annettu jo liikaa valtaa.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
