EU-maat vetävät gm-viljelyssä eri suuntiin
BRYSSEL (MT)
EU-maat kulkevat yhä selvemmin eri suuntiin geenimuunneltujen kasvien viljelyssä.
Ainakin kahdeksan EU-maata on kieltämässä gm-kasvien viljelyn alueellaan. Gm-viljelyyn myönteisesti suhtautuvien maiden voi sen sijaan olla helpompi saada uusia lajikkeita käyttöön.
EU:n ympäristöministerit pääsivät kaksi viikkoa sitten sopuun järjestelmästä, jossa yksittäisillä jäsenmailla olisi oikeus kieltää EU:ssa hyväksyttyjen lajikkeiden viljely alueellaan. EU-parlamentti on jo aiemmin antanut tukensa sääntöjen muuttamiselle.
Nykyisen lainsäädännön mukaan lajiketta saa viljellä kaikkialla EU:ssa, kun elintarvikevirasto Efsa on todennut sen turvalliseksi ja komissio on antanut sille hyväksyntänsä.
EU-säännöistä huolimatta monet maat ovat asettaneet viljelylle omia kansallisia kieltojaan.
Jäsenmaiden erilaisten näkemysten takia uusien gm-lajikkeiden hyväksyntäprosessi on ollut käytännössä jumissa jo yli kymmenen vuotta.
Gm-viljelyn vastustajat pelkäävät, että kansallisen päätösvallan lisääminen saa gm-vastaiset maat lieventämään vastarintaansa ja lajikkeiden EU-tason hyväksyntä helpottuu.
Lajikkeita markkinoivat geenitekniikkayritykset taas ovat arvostelleet kompromissia tieteellisten perusteiden hylkäämisestä. Jäsenmaat saavat nyt kieltää gm-lajikkeen viljelyn, vaikka mitään tieteellistä näyttöä sen haitoista ei voitaisi osoittaa.
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ei lämpene kansallisille gm-viljelykielloille.
”Minusta se on typerä päätös. Ongelmana on, että gm-hyväksyntäpäätökset politisoituvat entisestään ja viljelijöiden oikeusturva heikkenee.”
Marttilan mielestä viljelijöillä pitää olla oikeus valita minkälaisia lajikkeita he haluavat viljellä. Toisaalta kuluttajilla pitäisi olla oikeus tietää miten ruoka on tuotettu.
Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) on esittänyt, että Suomessa maakunnat saisivat halutessaan kieltää gm-kasvit omalla alueellaan.
”Minusta Suomen ei pidä lähteä gm-kieltoihin. Parasta olisi nyt tehdä rinnakkaiselolaki sitä varten, kun Suomeen sopivia gm-lajikkeita aikanaan tulee”, Marttila linjaa.
Ainoa kaupallisessa viljelyssä oleva lajike EU:ssa on tällä hetkellä maissikoisalle vastustuskykyinen maissi MON810.
Teollisuuskäyttöön tarkoitettu Amflora-tärkkelysperuna sai hyväksynnän vuonna 2010, mutta EU-tuomioistuin kumosi päätöksen hyväksyntäprosessiin liittyneiden virheiden vuoksi.
Toinen maissilajike Pioneer 1507 saanee hyväksynnän pian, koska jäsenmaiden joukosta ei helmikuussa pidetyssä äänestyksessä löytynyt riittävää määrää vastustajia.
EU-maista gm-maissin tuotantoa on lähinnä Espanjassa. Maailman mittakaavassa EU:n runsaan 100 000 hehtaarin gm-ala on kuitenkin pieni.
Maailmassa gm-lajikkeita viljeltiin viime vuonna 175 miljoonalla hehtaarilla. Soija-alasta lähes 80 prosenttia on gm-tuotannossa.
Uudet EU-säännöt koskisivat ainoastaan gm-kasvien viljelyä.
Hyväksyntämenettelyt ruoka- ja rehukäytölle pysyisivät entisellään, eikä jäsenmailla olisi mahdollisuutta kieltää hyväksyttyjen lajikkeiden tuontia alueelleen.
Tällä hetkellä EU:ssa on hyväksytty pääasiassa rehukäyttöön viitisenkymmentä geenimuunneltua lajiketta. Gm-tuote täytyy merkitä, jos se sisältää enemmän kuin 0,9 prosenttia geenimuunneltuja ainesosia.
Esimerkiksi valtaosa Euroopassa käytetystä soijarehusta on tehty geenimuunnelluista lajikkeista.
Marttila pitää tilannetta ristiriitaisena.
”On aika tekopyhää kieltää gm-kasvien viljely täällä, kun samaan aikaan koko Euroopan lihantuotanto on muualta tuotavan gm-soijan varassa.”
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
