Sopimuspalokunnat huolissaan pelastustoimen leikkauksista
Suomen Sopimuspalokuntien Liitto pelkää, että säästöt laskevat pelastustoimen palvelutasoa.
Savion vpk Keravalla toimii Keski-Uudellamaalla kahdeksan kunnan sopimuspalokuntana. Nuoriso-osasto järjestää yleisölle avoimia ovia ja sammutusnäytöksiä. Kuva: EIJA MANSIKKAMÄKINormal
0
false
false
false
EN-US
X-NONE
X-NONE
MicrosoftInternetExplorer4
Suomen Sopimuspalokuntien Liiton mielestä sopimuspalokuntien korvauksia ja toimintaa uhkaavat säästövaatimukset laskevat toteutuessaan pelastustoimen palvelutasoa.
Sopimuspalokuntien kustannukset ovat alle 20 prosenttia koko alueellisen pelastustoimen kustannuksista. Ne ovat mukana noin 60 prosentissa maamme pelastustehtävistä.
Sopimussektorille kohdistuvissa leikkauksissa pitää olla erityisen varovainen, koska kerran alasajettua, vapaaehtoisuuteen perustuvaa toimintaa on käytännössä hyvin vaikeaa saada uudelleen toimimaan.
"Sisäistä turvallisuutta ja oikeudenhoitoa pohtineen parlamentaarisen työryhmän tuore mietintö on selvä tahdonilmaisu siitä, että pelastustoimen määrärahojen taso tulee pitää vähintään nykyisellä tasolla", sanoo SSPL:n puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rantakangas (kesk.).
Suomen Sopimuspalokuntien Liitto piti lauantaina vuosikokouksensa Helsingissä.
Suomessa on 709 sopimuspalokuntaa, jotka jakautuvat 491 yhdistysmuotoiseen sopimuspalokuntaan (vpk) ja 200 henkilökohtaisen sopimuksen sopimuspalokuntaan (hsspk) ja 18 työpaikkasopimuspalokuntaan. Näissä toimii noin 13 400 hälytyskelpoista palokuntalaista. Paloauto lähti vuonna 2014 hälytystehtävään sopimuspalokunnan asemalta 83 229 kertaa.
Päätoimista pelastustoimen ammattihenkilökuntaa Suomessa on noin 4000. Vuorokauden ympäri toimivia ammattipaloasemia on 112.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
