Kokoomus kaksilla rattailla peltojen raivauskiellossa
Turvemaille kaavailtu pellonraivauskielto on puhuttanut laajasti.
Kokoomuksen kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Janne Sankelo kantoi kortensa kekoon sanomalla, että ”raivauskielto veisi maatalouspolitiikkaa aivan väärään suuntaan” (Maaseudun Tulevaisuus 12.12.2012).
Sankelo on oikeassa: toteutuessaan turvemaiden raivauskiellolla olisi erittäin haitalliset vaikutukset suomalaiselle ruuantuotannolle. Esimerkiksi kotieläintiloille on elintärkeää saada uutta peltoa lannanlevitysmääräysten ja rehuomavaraisuustarpeen johdosta erityisesti Väli- ja Pohjois-Suomessa.
On kuitenkin valitettavaa, että kokoomus ajaa asiassa kaksilla rattailla. Pää- ja maatalousministeripuolueena kokoomuksella on ollut useita mahdollisuuksia vaikuttaa asian käsittelyyn.
Ensiksi valtioneuvosto hyväksyi – kokoomuslaisen maatalousministerin Jari Koskinen esityksestä – Euroopan komission kantaa myötäilevän linjan.
Maatalousministeri ja Suomen hallitus oli siis sitä mieltä, että turvemaiden raivaus pelloksi tulee kieltää ja kielto tulee asettaa voimaan, vieläpä perustuslain hengen vastaisesti, takautuvasti vuoden 2012 alusta alkaen.
Tätä on vaikea ymmärtää, onhan hallitus puhunut useaan otteeseen suomalaisen ruuan ja erityisesti lähiruuan puolesta. Tiukan paikan tullen hallituksesta ei löytynyt suomalaisen maatalouden puolustajaa.
Euroopan komission esitys ja Suomen hallituksen alustava kanta lähetettiin tämän jälkeen lausuntokierrokselle eduskunnan ympäristövaliokuntaan sekä maa- ja metsätalousvaliokuntaan.
Ympäristövaliokunnassa turvemaiden raivauskielto sai vankan tuen, myös kokoomuksesta. Suomalaista ruuantuotantoa puolustaneet keskustalaiset ja perussuomalaiset jäivät vähemmistöön.
Onneksi maa- ja metsätalousvaliokunnassa kokoomuslaiset olivat hereillä: koko valiokunta, vihreiden Satu Haapasta lukuun ottamatta, päätyi vastustamaan epäoikeudenmukaista ja haitallista esitystä.
Lopullinen päätös Suomen kannasta sorvautui suuressa valiokunnassa 30. marraskuuta. Tuloksena oli sekava kompromissi, jossa kiellon takautuvuus kyllä poistettiin. Kuitenkin itse asia, turvemaiden raivaus pelloksi, pantiin hallituspuolueiden esityksestä mustalle listalle.
Keskusta teki kokouksessa esityksen, jossa Suomen kanta olisi ollut vastustaa turvemaiden kyntökieltoa EU:n neuvottelupöydissä. Tämä kanta hävisi äänestyksessä 9–16. Kokoomus sekä muut hallituspuolueet äänestivät raivauskiellon puolesta.
Tilanne oli toisinto vuodelta 2000, jolloin vallassa oli sinipunahallitus. Hallituspuolueet runnoivat tuolloin läpi suuressa valiokunnassa kannan, jonka mukaan turve vertautuu energiamuotona fossiiliseen kivihiileen. Äänestys meni valiokunnassa tasan, mutta arpa suosi hallituspuolueita. Turpeen verokohtelu heikkeni.
Huvittavinta tapauksessa oli se, että Euroopan parlamentti oli jo ehtinyt määritellä turpeen hitaasti uusiutuvaksi energialähteeksi. Talousvaliokunta kannatti pitäytymistä tässä kannassa. Sinipunahallitus halusi kuitenkin kävellä linjauksen yli ja toimia Suomen kansallisen edun vastaisesti.
Nyt pääministeripuolue kokoomukselta olisi syytä odottaa suoraselkäistä suomalaisen ruuan puolustamista. Valitettavasti puolueen puheet ja teot ovat räikeässä ristiriidassa. Toivoa sopii, että puolueen maaseutumyönteiset edustajat edes yrittäisivät vaikuttaa maatalousministeriin, jotta Suomen etu ei jälleen kerran vaarantuisi Brysselin neuvotteluissa.
Antti Rantakangas
kansanedustaja (kesk.)
Haapavesi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
