Maakuntien tukipalvelukeskusten rooliin muutos – kunnalliset yhtiöt saamassa jalansijaa

"Konserniohjaus kärsii, kun markkinoilla toimivan, 100-prosenttisesti kunnan tai maakunnan omistaman tytäryhtiön palkka- ja talousasiat tulee hoidattaa muulla kuin kunnan tai maakunnan omistamassa tukipalveluyhtiössä", sanoo Pohjois-Pohjanmaalla toimivan Monetran toimitusjohtaja Päivi Pitkänen. Kuva: Maiju Pohjanheimo

Maakuntiin kaavailtavan talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelukeskuksen roolia on muutettu kuntakentältä saadun palautteen perusteella.

Alun perin valtiovarainministeriössä kaavailtiin maakunnille uutta, kansallista tukipalvelukeskusta. Yhtiö olisi keskittynyt tuottamaan maakunnille tarvittavia talous- ja henkilöstöhallinnon palvelua. Käytännössä yhtiö olisi aloittanut toimintansa puhtaalta pöydältä.

Maakuntauudistuksen muutosjohtaja Pauli Harju kertoo, että uudistuneessa mallissa maakuntien omistukseen tulevan yhtiön tehtävänä on järjestää säädöksin määritellyt talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelut maakunnille. Palveluiden tuotannossa hyödynnettäisiin alueellisia palvelukeskuksia, jotka ovat kuntien ja kuntayhtymien omistuksessa.

"Maakunnallisten tukipalveluyhtiöiden rooli ja palvelut on syytä suunnitella yhdessä kuntien kanssa."

Asian valmistelua vierestä seuranneet kuntien omistuksessa olevat tukipalveluyhtiöt ovat vieroksuneet alkuperäistä maakuntayhtiömallia. Etunenässä nämä yhtiöt ottaisivat mieluusti vastuulleen vaikka kaikkien maakuntien tukitehtävät.

Suomessa toimii kuusi kuntaomisteista talous- ja henkilöpalveluihin erikoistunutta tukipalveluyhtiötä. Ne toimivat niin sanotulla in house -periaatteella eli kunnat ovat omistajia ja ostavat palveluita suoraan ilman kilpailutusta.

Yhtiöt eivät juuri kilpaile vapailla markkinoilla. Yhtiöt tuottavat tukipalveluja muun muassa kunnille ja sairaanhoitopiirille.

Pohjois-Pohjanmaalla toimivan Monetran toimitusjohtaja Päivi Pitkänen arvioi, että kuntien tukipalveluyhtiöt ovat kustannustehokkaita. Pitkäsen mukaan nyt ongelmana on hankintalakiin tehty tuore uudistus. Sen vuoksi kunnan tai maakunnan omistamat tukipalveluyhtiöt eivät voi tarjota kunnan tai maakunnan tytäryhtiöille palveluitaan.

"Konserniohjaus kärsii, kun markkinoilla toimivan, 100-prosenttisesti kunnan tai maakunnan omistaman tytäryhtiön palkka- ja talousasiat tulee hoidattaa muulla kuin kunnan tai maakunnan omistamassa tukipalveluyhtiössä."

Monetran ovat perustaneet 2012 Oulun sairaanhoitopiiri ja Oulun kaupunki. Pitkäsen mielestä kuntien ja maakuntien omistamilla tukipalveluyhtiöillä pitäisi olla mahdollisuus palvella niiden kaikkia tytäryhteisöjä.

Lain mukaan in house -periaatteella toimivat yhtiöt voivat myydä palveluita korkeintaan 5 prosentilla liikevaihdosta tai enintään 0,5 miljoonalla eurolla.

"Ei ole oikeaa kilpailua, jos lain voimalla Monetra suljetaan markkinoilta, vaikka olisimme yksityisiä kilpailijoita halvempia ja tehokkaampia."

KuntaPron toimitusjohtaja Mika Kantola sanoo, että roolimuutoksesta huolimatta selkeintä olisi, että valtakunnallista yhtiötä ei tulisi ollenkaan.

"En näe lisäarvoa, mitä valtion oma yhtiö toisi", hän kertoo.

Kuntien omistamien yritysten näkökulmasta Kantolan mielestä otollisinta olisi, että jokainen maakunta voisi itse päättää palveluntarjoajastaan. Kaikilla kuudella yhtiöllä on mahdollisuudet ottaa hoitoonsa maakuntien kokoiset asiakkuudet, Kantola sanoo.

"Tällä hetkellä palveluntarjoajien kesken on kilpailua. Maakunnat voisivat valita palvelujen tuottajat jo olemassa olevien tuottajien joukosta."

Markkinanäkymät ovat myös otolliset, mikäli maakunnissa yhtiöittämisvelvoite koskisi myös talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja.

"Silloin tuotetaan markkinaa meidän tapaisille yhtiöille. Edessä olisi markkinoiden uudelleenjako. Kun henkilöstöä siirtyy maakuntiin noin puolet, kuntapuolella jouduttaisiin miettimään uudelleen, miten olisi järkevintä tuottaa tukipalvelut."

Pauli Harju sanoo, että valtakunnallisten yhtiöiden pitää tukeutua jo alueella oleviin rakenteisiin.

"Kunnat ovat jo kertaalleen hakeneet keskittämiseen voimaan, palvelukeskuksista ja sitä työtä on syytä hyödyntää", hän kertoo.

Keskus voi joko hankkia oman perustettavan in house -yhtiön johdolla tai kilpailutuksen kautta.

Harjun mukaan maakuntien palveluiden käyttövelvoite määritellään tämän kuun aikana. Silloin tiedetään yksityiskohtaisesti, mitä tehtäviä keskitetään palvelukeskukseen.