Sote-uudistus pakottaa kunnan miettimään omaa rooliaan
Imatralla tiedetään, mikä monella kunnalla on edessään, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirretään maakunnalliselle toimijalle.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anna Helminen (kok.) sanoo, että kunnan on pakko muuttaa vanhaa organisaatiotaan, kun vastuu sote-palvelun järjestämisestä loppuu. Hän kertoo, että Imatralle jäävät ison muutoksen myötä ”koulut, kulttuuri ja infra”.
Etelä-Karjalan kuntien yhteinen sairaanhoitopiiri Eksote aloitti toimintansa 2010. Kunnat perustivat kuntayhtymän ja antoivat kaikki sote-palvelut sen vastuulle. Imatra liittyy ensi vuoden alusta piirin täysjäseneksi.
Kunnassa muutos on ollut näkyvä. Kunnan strategia joutui mankeliin ja sen painotukset muuttuivat.
Organisaatiosta pyyhittiin varsinkin perinteinen toimialarakenne muun muassa teknisen- ja sivistystoimen osalta. Nyt kaupunki keskittyy hyvinvointiin ja elinvoimaan.
Iso muutos pakottaa kaupungin supistamaan hallintoa. Kuluvalla viikolla Imatra käynnisti henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Toisaalta muutos vaatii myös kunnan johdolta uutta otetta.
”Rakenteellisia uudistuksia pitää tehdä nopeasti. Meillä muutos on jo käynnissä, emmekä odota kahta kolmea vuotta. Muuten rahat eivät riitä.”
Sote-ratkaisu leikkaa kuntien budjettimenoista jopa puolet.
Imatralla strategian valmistelun aikana veroprosentin pienentäminen on herättänyt paljon keskustelua. Nyt veroprosentti on 20.
”Kun sote siirtyy pois kunnalta, kuntaveron tulee olla noin kahdeksan prosenttia. Veroleikkauksen pitää olla riittävä. Muuten kuntalaisten verorasitus voi jäädä liian kovaksi.”
Helminen uskoo, että itsehallintoalueilla nykyistä suuremmat kunnat pärjäävät entistä paremmin. Toistaiseksi Etelä-
Karjalassa ei ole nähty kuntaliitoksia.
”Toivoin, että pienten kuntien määrä vähenee Suomessa. Pienten kuntien vaikuttamismahdollisuudet itsehallintoalueella on rajalliset.”
Uudet itsehallintoalueet ja sote-palvelujen siirto maakuntatasolle 2019 alkaen muuttavat kansanedustaja Tapani Töllin (kesk.) mielestä kunnan roolia.
”Kunnasta ei kuitenkaan tule torsoa. Sen perusluonne säilyy samanlaisena”, hän uskoo.
Töllin mielestä suomalaisilla on osittain vinoutunut kuntakäsitys. Kunta ei ole pelkkä palvelukone, hän väittää.
”Ei kunnan elinvoima ole siitä kiinni, vastaako kunta terveydenhuollosta vai ei. Kunnat voivat jatkossa keskittyä asioihin, joihin niillä on todellista päätösvaltaa”, entinen kunnanjohtaja ja kuntaministeri sanoo.
Perusteltua on, että kunnat saavat lisää päätösvaltaa esimeriksi maankäytön ja asumisen suunnittelussa.
”Kunnan tehtäväksi jää terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Päätöksenteossa näkökulman on oltava koko ajan esillä.”
Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen sanoo, että aluehallintouudistus mietityttää kunnissa erittäin paljon. Vielä on esimerkiksi epäselvää, millä perustein kunnallisveron tasoa pitäisi laskea tai kuka omistaa tai huoltaa kiinteistöt sote-lähdön jälkeen.
Myös keskustelu tulevaisuuden kunnasta ja sen tehtävistä on vielä edessä. Nyt sitä virittelee sekä valtiovarainministeriö että Kuntaliitto. Koskisen mielestä sadat kuntia koskevat säädökset pitää käydä yksitellen läpi.
”Turhat hommat pitää karsia”, hän viitoittaa.
Päivitettävästä kuntalaista pitää tehdä myös mahdollisimman joustava puitelaki. Koskisen mielestä sen pitäisi mahdollistaa, että kunta valitsee suorilla vaaleilla pormestarin tai luopuu lautakunnista.
”Paikalliselle luovuudelle on annettava tilaa.”
Koskisen mielestä kuntien keskinäisestä yhteistyöstä on myös puhuttava.
”Meillä on edelleen paljon erikokoisia kuntia. Mitä ne voisivat tehdä? Kaikkien kuntalaisten pitäisi pohtia asiaa.”
Janne Impiö
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
