Yrittäjiä kiusataan jatkuvilla mittauksilla
Marraskuisessa Kuopiossa järjestetyt maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät antoivat kävijöille paljon pohdiskeltavaa. Tapahtuman alustajina ääneen pääsivät muiden muassa ympäristöministeriön ympäristöneuvos, maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja sekä OECD:n tutkija.
Kaikkien yhteinen sanoma oli ympäristönsuojeluun liittyvän hallinnon yksinkertaistaminen.
Voisiko samaa soveltaa myös maatalouden peltotukijärjestelmään?
Viime vuoden uudelleendigitoinnissa oli ihan järjettömiä piirteitä.
Noin 420 hehtaarin sipulitilani koostuu noin 150 eri pellosta. Uudelleendigitoinnissa puolet peruslohkoista sai uuden pinta-alan. Erot edelliseen digitointiin olivat vain muutaman aarin luokkaa. Uusia aloja ei voi sanoa oikeammiksi tai vääremmiksi kuin aikaisempia, mutta työtä digitointi on varmasti vaatinut.
Hallinto on kehottanut käyttämään digitoituja pinta-aloja, mutta vastuun uudelleendigitoinnissa ilmenneistä virheistä kantaakin sitten viljelijä. Tämä ei täysin vastaa käsitystäni viljelijän oikeusturvasta. Kuinka hallinto voi rangaista viljelijää, joka on toiminut ohjeiden mukaisesti? Edellisessä tarkistuksessa minulta perittiin tukia takaisin runsaat kuusi euroa ja nyt joitakin satoja euroja. Tarkastusrumba on maksanut hallinnolle ainakin 10 000 euroa. Ketä tällainen palvelee?
Jos olisin tarkistusmittauttanut lohkoni takymetrillä, olisin saattanut välttyä sanktiolta, mutta työpanos olisi ollut kohtuuton.
Olen kuullut vastaavia älyttömyyksiä muidenkin viljelijöiden suusta. Eräskin sai kahden ely-virkailijan allekirjoittaman neljän euron takaisinperintäpäätöksen lannanlevittämistuesta. Viiden hehtaarin lohkolta oli löytynyt kahdeksan aarin eli kahden prosentin virhe. Takaisinperittyyn lisättiin toki kuuden prosentin korko tiedoksi saannista maksupäivään.
Onko oikeudenmukaista puuttua näin pieniin virheisiin, vaikka pellon reunaa ei kukaan pysty määrittämään kuin noin puolen metrin tarkkuudella?
Voisiko joku oikeusoppinut kertoa, vaatiko EU-lainsäädäntö ehdottomasti tätä?
Kunnat ovat kuulemma pitäneet takaisinperinnässä sadan euron rajaa. Koskeeko niitä eri laki?
Onko peltolohkokarttaprojekti Maaseutuviraston hallinnassa?
Pahimmillaan samaa, rajoiltaan muuttumatonta lohkoa on mitattu seitsemän eri kertaa, ja joka kerta on saatu eri tulos. Välillä pinta-ala on kasvanut ja sitten taas pienentynyt.
Metsän katveissa olevissa lohkoissa mitattu pellon reuna on voinut heittää jopa metrejä.
Kiuruvetinen viljelijä kertoi, että heidän pelloillaan mitattiin lohkojen pinta-aloja EU:n tilintarkastajien vaatimuksesta keskellä talvea, kun lunta oli toista metriä.
Eikö tätä lohkorumbaa saada milloinkaan kuntoon?
Meiltä viljelijöiltä kuuluu kallista työaikaa paljon hukkaan. Onko tähän vain pakko alistua? Ehkä tästä ei saada hyvää edes ”järkeistämällä”.
Parempi saattaisi olla se entisen alokkaan lääke: tehdä asennonkorjaamisen sijaan kokonaan uusi.
Pekka Vehviläinen
maanviljelijä
Siilinjärvi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
