Virkkunen vaatii päätöksen-tekoon ennakoitavuutta
Pohjolan Voiman (PVO) toimitusjohtaja Lauri Virkkunen toivoo kotimaan päätöksenteolta pitkäjänteisyyttä.
”Toimintaympäristön pitää olla vakaa ja ennustettava, sillä energiayhtiöiden investoinnit ovat pitkäikäisiä. Jos sääntöjä muutetaan takautuvasti, se heikentää investointien kannattavuutta ja nostaa investointikynnystä.”
Energiayhtiöiden osuus Suomen teollisista investoinneista oli 40 prosenttia viime vuonna.
Yksi huolenaiheista on suunnitteilla oleva päästöttömille sähköntuotantomuodoille eli ydin- ja vesivoimalle kohdennettava rangaistus- eli windfall-vero. PVO on investoinut hiilidioksidivapaaseen tuotantoon neljä miljardia euroa 2000-luvulla.
”Verolla kerättävät varat olisivat jatkossa suoraan pois investoinneista. Lisäksi jo tehtyjen investointien verottaminen jälkikäteen luo epävarmuutta.”
Hallituksen kehysriihessä maaliskuussa asetettiin tavoitteeksi, että windfall-verolla kerättäisiin vuosittain 170 miljoonaa euroa vuodesta 2014.
Valtiovarainministeriön esitys valtiollisen kiinteistöveron kaltaisesta verosta on tarkoitus lähteä lausuntokierrokselle loppuvuonna. Jo kaksi edellistä hallitusta yritti veroa, mutta komissio tyrmäsi molemmat esitetyt mallit.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan arvioiden pohjalta PVO on laskenut, että sen vesivoimayhtiö joutuisi maksamaan windfall-veroa noin kymmenen miljoonaa euroa vuodessa.
”Yhdessä kunnallisen kiinteistöveron kanssa se olisi noin 60 prosenttia vesivoimayhtiön nykyisestä liikevaihdosta. Onko tämä enää kohtuullista?”
Ydinvoiman tuotantokustannuksia vero lisäisi 15–30 prosenttia.
Virkkunen tyrmää myös veron perusteet.
”Pohjolan Voima tuottaa sähköä osakkailleen omakustannushintaan, joten mitään ansiotonta arvonnousua ei ole syntynyt”, hän sanoo.
”Vero siirtyisi suoraan meitä omistavien metsäyhtiöiden tuotantokustannukseen ja heikentäisi niiden kilpailukykyä. Omistajakunnissa sähkönhinta nousisi tai kuntien tulot laskisivat, mikä näkyisi kuntalaisten kukkarossa.”
Virkkunen kummastelee ympäristöministeriön aikeita tuoda luontoarvot osaksi ympäristönsuojelulakia.
”Kuten pitääkin, erilaisilla luontoarvoilla on jo nykyisin vahva asema päätöksenteossa. Niiden sisällyttäminen ympäristönsuojelulakiin sotkisi vain lainsäädäntöä”, hän arvioi.
”Sen sijaan että lupamenettely jouhevoituisi, muutos hidastaisi sitä ja loisi epävarmuutta investointipäätöksiin. Se ei olisi hyvää hallintoa.”
Myös EU:n suunnitelma luoda yhtenäiset kriteerit kestävästi tuotettavalle biomassalle tuottaa huolta. Asia koskee koko Suomea, Virkkunen kertoo.
”Pahimmillaan osa biomassasta luokiteltaisiin niin, ettei sitä pidettäisi enää kestävästi tuotettuna, jolloin myös sen päästöneutraalius olisi vaarassa. On tärkeä, että Suomen hyvät käytännöt saavat tunnustusta, jotta kansantalous ei kärsi vääristä johtopäätöksistä.”
TIINA TAIPALE
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
