Suomen ruokamaakunnaksi on tunkua
MTK-Etelä-Pohjanmaan puheenjohtaja Johanna Kankaanpään mukaan yhteinen tahtotila tekee Etelä-Pohjanmaasta Suomen ruokamaakunnan. ”Kaikis ohojelmis, strategioos ja suunnitelmis mennähän ruaka ja koko elintarvikeketju erellä”, Kankaanpää sanoo ruisleipätaikinaa tehdessään. Sami Karppinen Kuva: Viestilehtien arkistoPikaisen nettihaun perusteella ruokamaakunnaksi on Suomessa tunkua.
Etelä-Pohjanmaan lisäksi ruokamaakunnaksi ovat eri yhteyksissä julistautuneet ainakin Satakunta, Varsinais-Suomi, Häme, Pohjois-Savo ja Ahvenanmaa.
Pohjalaisten mielestä on päivän selvää, että todellinen ruokamaakunta on Etelä-Pohjanmaa.
”Vahavin syy miks Etelä-Pohojanmaa on ruakamaakunta on se, että kaikki maakunnan toimijat tunnustavat, että elintarviketju on maakunnan kärkihanke”, MTK Etelä-Pohjanmaan ähtäriläinen puheenjohtaja Johanna Kankaanpää perustelee.
Hän korostaa, että maakunta on kaikissa maatalouden tuotantosuunnissa kolmen suurimman joukossa.
”Eikä siinä tarpeeks, että tuotetahan, vaan täällä lakeurella on tilaa jalostaa elintarvikkeita. Pohojanmaalla osatahan teherä myös konehia”, Kankaanpää kehuu ja luettelee pitkän alan yrityksiä Atriasta ASK Groupiin.
Savolaiset eivät pohjalaisten rehvastelusta paljon piittaa.
”Tietynlainen rentous on meidän vahvuus. Ei hötkyillä, mutta saadaan kuitenkin aikaan”, MTK Pohjois-Savon puheenjohtaja Jarmo Nykänen Juankoskelta korostaa.
Hänen mukaansa maakunnassa tavoitellaan ykköspaikkaa monessa tuotteessa.
”Sen verran kilpailuhenkeä löytyy, että halutaan olla ykkösiä maidontuotannossa ja erikoistuotteissa.”
Todellinen vahvuus on Nykäsen mukaan monipuolisessa ruokakulttuurissa.
”Savolaiset ovat hyviä yhdistelemään läntisiä ja itäisiä vaikutteita.”
Varsinais-Suomessa ruokamaakunnan titteliä perustellaan historialla.
”Jos keskiajalla Turun Linnan notkuvat pitopöydät olivat hyvä esimerkki ruokaan kohdistuvasta intohimosta. Ensimmäisten pitsojen tulo Suomeen liittyy vahvasti Varsinais-Suomeen. Suomen ensimmäinen pikaruokaketju Hesburger taas toi hampurilaisen tietoisuutemme”, MTK Varsinais-Suomen puheenjohtaja Tapani Heikkilä Mynämäestä luettelee.
Heikkilän mukaan Varsinais-Suomi on eturivissä myös ruokaan liittyvien innovaatioiden kehittämisessä.
”Rypsin viljely aloitettiin Varsinais-Suomessa ja siihen liittyvä kehitystyö toi nykyiset kasviöljyt markkinoille. Margariinin valmistus alkoi täällä jo 1950–1960-luvulla”, hän kertoo.
”Turun yliopiston laaja tutkimustyö elintarvikkeiden parissa on tuonut monia uusia innovaatioita ruokamarkkinoille, tästä Rypsiporsas on hyvä esimerkki.”
Niklas Holmberg
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
