Opintopolku tasoittaatietä agronomiksi
Miten sovittaa yhteen työnantajien vaatimukset maataloustieteiden korkeakoulututkinnosta ja jo työelämässä olevien aikuisten halu opiskella, kun kokopäiväinen opiskelijaelämä pääkaupungin tiedekunnassa ei ole realistinen vaihtoehto?
Tuodaan opinnot maakuntaan, todettiin Etelä-Pohjanmaalla. Toimeen ryhdyttiin vuonna 2006. Kaksi vuotta myöhemmin syntyivät Vihreä väylä -hanke ja agrologista agronomiksi -opintopolut.
Suurin yksittäinen sysäys opintopoluille oli 2000-luvun puolivälissä tieto Maaseutuviraston siirtymisestä Seinäjoelle.
”Laskettiin, että virasto tarvitsee noin 30 agronomia”, kertoo koulutuskoordinaattori Katja Perttu Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.
Opintopolkujen sisältöjen suunnittelussa on otettu muutenkin huomioon työelämän vaatimukset.
Maakunnan työnantajat ovat saaneet kertoa toiveistaan ja tarpeistaan työntekijöidensä osaamisen suhteen esimerkiksi seminaareissa.
Lisäksi maakuntaliitto on tehnyt laskelmia siitä, millaisia osaajia tulevaisuudessa tarvitaan.
Opintopolut ovat noin 60 opintopisteen laajuisia maksullisia kokonaisuuksia. Niissä voi opiskella joko maatalousekonomiaa, maatalousteknologiaa, kotieläinten ravitsemustiedettä tai kasvinviljelytiedettä.
Opiskelija voi hakea erillisvalinnan kautta opiskelemaan Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekuntaan. Halutessaan voi suorittaa vain yksittäisiä opintojaksoja, joiden katsoo olevan hyödyksi omassa ammatissaan.
Opetusta annetaan avoimena yliopisto-opetuksena iltaisin ja viikonloppuisin Ilmajoella tai Seinäjoella.
Vuosina 2008–2011 noin sata opiskelijaa osallistui opintopolkuopintoihin. Heistä noin 15 on jatkanut opintojaan tiedekunnassa.
”Ilman opintopolkua en olisi maisteri”, sanoo kouluttaja Marjo Latva-Kyyny Sedu Aikuiskoulutuksesta. Latva-Kyyny on ensimmäinen opintopolkumaisteri. Hän valmistui keväällä 2010.
Päivätyö, pienet lapset ja viljatilan emännyys pitivät huolen siitä, että päätoiminen opiskelu Helsingissä ei ollut mahdollista.
Maatalousekonomiaa pääaineenaan lukenut Latva-Kyyny kiittelee opintojen lisäksi verkostoja, jotka syntyivät muiden polkuopiskelijoiden kanssa.
Vaikka Etelä-Pohjanmaan elykeskuksen rahoittama Vihreä väylä -hanke päättyy maaliskuun lopussa, opintopolut jatkavat uuden hankkeen tuella.
”Tänä keväänä aloitellaan kasvipuolen opintoja”, Perttu kertoo.
Hänen mukaansa tiedekunnassa opintopolut alkavat olla tunnettu malli, josta on saatu myönteisiä kokemuksia.
Polkuja pitkin on saatu motivoituneita aikuisopiskelijoita, ja samalla tiedekuntakin on voinut kokeilla hieman erilaisia tapoja opettaa.
Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan lisäksi hankkeessa on ollut mukana Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Helsingin yliopiston avoin yliopisto, Etelä-Pohjanmaan kesäyliopisto ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu.
MAIJA ALA-SIURUA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
