Supo muistuttaa, että Suomesta käsin on helppo unohtaa, että Venäjä näkee myös meissä uhkia. Kuva: Mikko Nikkinen
Supo arvioi itärajan tilanteen pysyvän uhkaavana pitkään: ”Tämä on Venäjälle helppo tapa pitää Suomi varpaillaan”
Itä-Suomessa toimiva Supon työntekijä kannustaa olemaan Supoon yhteydessä matalla kynnyksellä. Hän kertoo myös, millaiset vinkit ovat arvokkaita.
Suojelupoliisin arvion mukaan Venäjällä ole mitään syytä muuttaa toimintaansa rajalla lähitulevaisuudessa. Kuva vaihdettu 2.4.2024. Kuva: Mikko NikkinenSuojelupoliisi (Supo) julkaisi tiistaina perinteisen vuosikirjansa, jossa käydään läpi tiedustelun ja vakoilun maailmassa tapahtuneita muutoksia sekä analysoidaan nykytilannetta.
Supon mukaan erityisesti kybermaailmaan sekä kriittiseen infrastruktuuriin liittyy kohonnut tiedustelun ja vaikuttamisen uhka. Tästä huolimatta massiivinen infrastruktuurin toiminnan lamauttava vaikuttaminen Suomen alueella ei ole Supon arvion mukaan edelleenkään todennäköistä lähitulevaisuudessa.
Venäjä alkoi viime syksynä päästää rajanylityspaikoille henkilöitä ilman asianmukaisia matkustusasiakirjoja.
Niin sanottu välineellistetty maahanmuutto on Supon mukaan Venäjälle tapa osoittaa tyytymättömyyttään Suomen Nato-jäsenyydestä ja ylipäänsä näyttää, mitä Venäjän epäyställiseksi kokemasta toiminnasta seuraa.
Suojelupoliisin arvion mukaan Venäjällä ole mitään syytä muuttaa toimintaansa rajalla lähitulevaisuudessa.
”Uhka on pitkäkestoinen. Tämä on Venäjälle helppo tapa pitää Suomi varpaillaan,” Suojelupoliisin virkaa tekevä päällikkö Teemu Turunen toteaa.
Supo toteaa katsauksessaan, että rajanaapurina ja Euroopassa sotaa käyvänä maana Venäjä on merkittävin kansallisen turvallisuuden uhka Suomelle. Supo huomauttaa kuitenkin, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on myös heikentänyt sen omia vaikuttamisen edellytyksiä Suomessa ja Euroopassa.
Supon mukaan Venäjästä muodostuu toisinaan julkisessa keskustelussa kuva ylivertaisena vaikuttajana, joka vetelee langoista ja punoo vuosikausien päähän ulottuvia yksityiskohtaisia suunnitelmia. Se huomauttaa, että todellisuudessa Venäjä ei ole kovin hyvä kehittämään uusia vaikuttamisen menetelmiä tai kohdentamaan harkitusti toimintaansa. Venäjä ei myöskään usein osaa Supon mielestä ennakoida länsimaiden reaktioita kovin hyvin.
”Venäjä usein toimii ja katsoo sitten, mitä tapahtuu. Venäjä ei myöskään aina ymmärrä länsimaisia yhteiskuntia, minkä vuoksi siltä jää helppoja vaikuttamisen paikkoja käyttämättä”, Supon vuosikirjassa todetaan.
Venäjän vaikuttamista ei kannata kuitenkaan Supon mielestä väheksyä. Venäjä on nimittäin varsin taitava tarttumaan tilaisuuksiin ja kääntämään niitä itselleen eduksi. Usein sille myös riittää, että se saa aikaan epävarmuutta ja hämmennystä.
Supo muistuttaa, että Suomesta käsin on helppo unohtaa, että Venäjä näkee myös meissä uhkia. Se haluaa nimittäin valvoa, mitä kaikkea pitkän rajan yli tulee – EU-vaikutusta, länsipropagandaa ja muita Venäjän valtiojohdon edun vastaisia pitämiä asioita.
Supo korostaa, että viime kädessä vaikuttamistoiminnan perimmäinen tavoite on vaikuttaa päätöksentekoon ohjaamalla sitä haluttuun suuntaan tai esimerkiksi pyrkimällä rajoittamaan valtiojohdon kykyä tehdä päätöksiä.
Supo nostaa vuosikirjassaan esille myös niin viranomaisilta, yrityksiltä kuin kansalaisiltakin tulevat vinkit. Itä-Suomessa työskentelevä Supon työntekijä vinkkaa, että Suojelupoliisin saa olla yhteydessä matalallakin kynnyksellä.
”Erityisesti konkreettiset havainnot ja vinkit ovat hyödyllisiä, sillä niiden kautta on helpompaa lähteä tekemään jatkoselvittelyjä. Eli sen sijaan, että esimerkiksi kerrottaisiin epäilyttävästä autosta kriittisen infrastruktuurin kohteen lähellä, kirjattaisiin myös yksityiskohtia, kuten auton väri ja rekisterinumero”, hän kertoo.
Supo korostaa, että viime kädessä vaikuttamistoiminnan perimmäinen tavoite on aina vaikuttaa päätöksentekoon ohjaamalla sitä haluttuun suuntaan tai esimerkiksi pyrkimällä rajoittamaan valtiojohdon kykyä tehdä päätöksiä. Kuva: Lari LievonenArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
