Talvivaarallehaetaan uusi alku
Sotkamossa sijaitseva Talvivaaran
kaivos ajautui viime syksynä vakaviin vaikeuksiin. Kaivoksen kipsisakka-altaaseen tuli vuoto, jota ei saatu yrityksistä huolimatta tukittua. Altaasta vuoti jätevettä 5 000–6 000 kuutiota tunnissa.
Sen lisäksi, että vettä valui ympäristöön,
valtasi vesi myös louhoksen, ja malmin kaivaminen jouduttiin lopettamaan. Malmin louhinta
on ollut pysähdyksissä viime syyskuusta saakka. Vaikeuksien seurauksena yhtiön viime vuoden tulos romahti pahasti miinukselle.
Tappio on Talvivaaralle raskas kantaa, vaikka toissa vuoden liikevoitto oli 30 miljoonaa
euroa plussalla. Tappion raskautta lisää se,
että yhtiöllä on velkaa neljä kertaa enemmän kuin viime vuoden liikevaihto.
Periksi ei kuitenkaan anneta, vaan yhtiö aikoo kerätä annilla uutta pääomaa 260 miljoonaa euroa toiminnan jatkamiseksi. Rahaa kerätään myös asiakkailta ennakkomaksuina.
Annilla on mahdollisuudet onnistua, koska valtion omistajayhtiö Solidium on luvannut sijoittaa Talvivaaraan lisää annin ensivaiheessa korkeintaan 23 miljoonaa euroa ja toisessa vaiheessa 30 miljoonaa euroa. Myös eläkevakuutusyhtiö Varma ja kaivoksen perustaja, toimitusjohtajaksi marraskuussa palannut Pekka Perä ovat luvanneet osallistua antiin.
Ellei anti onnistu, seurauksena saattaa olla jopa konkurssi.
Osallistumalla antiin Solidium tekee
välttämättömyydestä hyveen. Solidiumin toimitusjohtajan Kari Järvisen mukaan valtio on vastuullinen omistaja. Järvinen uskoo, että annin pitäisi riittää Talvivaaralle pariksi vuodeksi, jos tuotanto saadaan tänä vuonna normaaliksi.
Valtion omistajaohjauksesta vastaava
ministeri Heidi Hautala (vihr.) perustelee valtion osallistumista ympäristönäkökulmalla. Vaikka Talvivaara lopettaisi toimintansa, ei metallien valuminen luontoon siihen loppuisi.
Valtion osallistuminen Talvivaaran antiin on strateginen päätös. On hyvä, että valtio haluaa olla mukana rakentamassa Suomen kaivosteollisuutta ja samalla tukemassa työllisyyttä. Omistajana valtiolla on myös mahdollisuus vaikuttaa suoraan yhtiötä koskeviin päätöksiin.
Kaivostoiminta on pääomavaltaista ja
tuottoja voi joutua odottamaan pitkään.
Kun toiminta saadaan käyntiin, on kaivoksista odotettavissa kuitenkin tuottoa vuosikymmeniä.
Keskustelu valtion osallistumisesta yritystoimintaan on viime aikoina ollut kiivasta. Vauhtia keskustelulle tuli, kun hallitus päätti olla antamatta korealaiselle STX-telakalle
50 miljoonan euron pääomalainaa.
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) perusteli kielteistä päätöstä muun muassa sillä, ettei valtio tue kannattamatonta yritystoimintaa eikä ryhdy yrittäjäksi. Vapaavuoren mielestä hallitus voi olla ainoastaan luomassa yrittäjä- ja yritysmyönteistä ilmapiiriä.
Solidiumin päätös lähteä mukaan Talvivaaran antiin osoittaa, ettei valtion rooliin yrityselämässä voi suhtautua mustavalkoisesti.
Valtion pitää olla mukana rahoittamassa ja omistamassa sellaisesta yritystoimintaa,
joka on sidottu Suomeen ja jonka vaikutukset heijastuvat laajalle yhteiskunnassa. Kaivostoiminta on yksi tällainen kasvava teollisuudenala.
Suomessa ihmetellään, että miksi ulkomaiset sijoittajat eivät halua sijoittaa Suomeen, vaikka olemme yksi kilpailukykyisimmistä maista maailmassa. On hyvä, että valtio ja kotimaiset sijoittajat näyttävät esimerkkiä.
Ilman valtion osallistumista Talvivaaran pelastamiseen koko hanke saattaisi todennäköisesti kaatua. Nyt Talvivaara saa uuden mahdollisuuden. Tätä tilaisuutta yhtiöllä ei ole varaa tärvätä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
