Ilmastohuoli on sysännyt liikkeelle kansalaiskampanjoita – Kohtuusliike vaatii eduskuntavaaliehdokkaita hillitsemään tuotantoa ja kulutusta

Kohtuusliike vaatii kansanedustajiksi mieliviä sitoutumaan muun muassa teollisen tuotannon ja kulutuksen vähentämiseen Suomessa. Kuva: Pentti Vänskä

Kohtuusliike-kansalaiskampanja herättelee eduskuntavaaliehdokkaita sitoutumaan radikaaleihin toimenpiteisiin, joita tarvitaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Talouskasvun sijasta olisi rakennettava hyvinvointia, joka ei vaadi ympäristön kantokyvyn ylittämistä ja tulevilta sukupolvilta lainaamista.

Kohtuusliikkeen aktiivi Henri Wiman uskoo, että suurin osa kansalaisista ja poliitikoista ymmärtää, että ekologinen jälleenrakennus tarvitaan heti.

"Samaan aikaan kuitenkin pelätään sen sanomista, että nykyisenlainen kulutus ja tuotanto eivät voi jatkua. Päätöksentekijät eivät uskalla puhua radikaaleista ajatuksista, jos he eivät näe äänestäjissä kaikupohjaa.”

Eduskuntavaaliehdokkaita houkutellaan tekemään kohtuuslupaus kampanjan nettisivuilla. Lisäksi heitä kannustetaan kertomaan blogeissaan ja sosiaalisessa mediassa, miten he aikovat edistää kestävämpää elämäntapaa.

Äänestäjiä puolestaan kehotetaan osoittamaan tukensa kampanjalle sosiaalisessa mediassa tunnuksella #kohtuusliike ja kyselemään asiasta vaalipiirinsä ehdokkailta.

Vaaliteeseihin on sitoutunut tähän mennessä liki sata eduskuntavaaliehdokasta.

Huoli Ilmaston lämpenemisestä on sysännyt liikkeelle muitakin kansalaiskampanjoita, kuten Ilmastoveivi 2019, joka tavoittelee 500 000 allekirjoitusta luovutettavaksi seuraavalle pääministerille, jotta Suomi ottaisi edelläkävijän roolin ilmastoasioissa EU:n puheenjohtajakaudellaan.

Hiilivapaa Suomi puolestaan pyrkii vapauttamaan Suomen fossiilisesta energiasta voimala kerrallaan.

Kohtuusliikkeen tavoitteet

1. Kulutus ja tuotanto kohtuulliselle tasolle. Resurssitehokkuus ei riitä kestävyyden saavuttamiseen, jos kokonaistuotanto kasvaa. Vihreäkin tuotanto kuormittaa ympäristöä. Siksi ylituotannon ja -kuluttamisen kulttuurista irtautuminen on välttämätöntä. Valtion tulee vähentää tuotantoa ja kulutusta sääntelyllä ja taloudellisilla ohjauskeinoilla, kuten verotuksella.

2. Kaikille hyvinvointia kestävästi. Kenenkään ei tule olla riippuvainen ympäristöä kuormittavasta palkkatyöstä toimeentulonsa turvaamiseksi. Työn ja muun elämän yhdistämisen on oltava nykyistä helpompaa, jotta kestävä elämä ei ole vain harvojen etuoikeus. Yhteiskunnan rakenteita on muutettava siten, että hyvinvointipalvelujen turvaaminen ei riipu talouskasvusta.

3. Ekologinen jälleenrakennus, nyt. Kasvua ja työllisyyttä ei tule vauhdittaa kasvattamalla ekologista velkaa. Velkaantumisen taittaminen ja kilpailukyvyn turvaaminen eivät voi ajaa ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja ympäristökestävyyden ohi. Taloudellinen ja yhteiskunnallinen toiminta on muokattava ja jälleenrakennettava ympäristön kantokyvyn mukaiseksi ja fossiilivapaaksi, kasvattamatta eriarvoisuutta ja köyhyyttä.

Juttua Muokattu 21.2. klo 12.40 lisäämällä Ilmastoveiviin vuosiluku 2019.