perinteet
Kimpunheitto on suhteellisen
uusi tapa, se tuli Suomeen 1950-luvun jälkeen.
Sukkanauhan heitto tuli
Suomeen 1960-luvulla ja
yleistyi 1980-luvulla.
Nainen ei ole aina ottanut
miehen sukunimeä.
Itä-Suomessa naiset ovat
pitäneet omansa vuoden
1930 nimilakiin asti, jossa
nainen pakotettiin ottamaan miehen sukunimi.
Morsiamen valkoisen hää-
puvun traditio omaksuttiin
vasta 1920-luvulla läpi yhteis-
kuntaluokkien.
Sormusten vaihtaminen ei ole ikivanha tapa – 1900-luvun alussa kihlaus on voitu hoitaa rintarossilla, henkseleillä tai
pikarilla.
Vasen nimetön ei ole aina
ollut sormuksen paikka. 1800-luvulla vihkisormus voitiin pujottaa keskisormeen.
Lähteet: Erika Voutilainen ja Siksi tahdot -hääkirja
Hääbudjetit ovat pienen-
tyneet viime vuodesta. Häiden
kustannuksiin varataan nyt
keskimäärin 6 100 euroa, kun
viime vuonna summa oli vielä 400 euroa korkeampi.
Tampereella järjestetään Suomen kalleimmat häät: niihin käytetään keskimäärin 7 270 euroa. Tampere johtaa yli 10 000 euron hääbudjettiluokassa ja siellä on eniten yli 15 000 euron hääbudjetteja.
Talouden epävarmuus on
iskenyt hääbudjetteihin
viiveellä.
Vieraita kutsutaan nyt viimevuotista vähemmän. Laskua edellisvuodesta on viisi
prosenttia. Keskimäärin häihin kutsutaan 86 henkeä.
Häiden dokumentointiin
panostetaan aiempaa enemmän.
Sen sijaan kutsuista, somis-
teista ja ohjelmasta tingitään.
Morsiuspari Palveluiden
kyselyyn vastasi syys–
lokakuussa 875 henkilöä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
