Osuuspankit ovat paikkakuntansa vahvoja kehittäjiä
Raahen Seudun Osuuspankki on satavuotias. On syytä onnitella osuuspankkia sen työstä Raahen ja sen ympäristön kehittämisestä.
Osuuspankkitoiminta lähti toimintaan Suomessa reilut sata vuotta sitten hyvin vaatimattomasti. Osuustoiminnan alkuunpanijana toimi tohtori Hannes Gebhard.
Gebhardin syntymästä tuli huhtikuussa 150 vuotta. Hän syntyi Kemijärvellä 8.4.1864, mutta varttui ja kävi koulunsa Kajaanissa. Näin Raahessa on syytä juhlia osuuspankin sataa toimintavuotta ja pellervolaisen osuustoiminnan kehittäjän Hannes Gebhardin 150:aa vuotta.
Aina 1960-luvun loppupuolelle saakka pankkien nimi oli osuuskassa. Vuosikymmeniä ne olivat usein pieniä kyläkassoja, jotka toimivat hoitajiensa pirteissä. Niiden tehtävänä oli maaseudun hyvinvoinnin ja talouselämän kehittäminen, ennen kaikkea maatalouden ja pienviljelijöiden toimeentulon parantaminen. Lainoja annettiin vaikkapa lehmän ostamista varten.
Itse tutustuin tarkasti osuuskassan toimintaan opiskelun aikana 1960-luvun alkupuolella, kun sain tehdä tutkielman opiskelupaikkakunnan osuuskassan toiminnasta ja sen merkityksestä nimenomaan paikallisen maatalous- ja puutarhatuotannon kehittämisessä.
Sotien jälkeen osuuskassoilla oli erittäin merkittävä osa Karjalan siirtoväen ja Pohjois- ja Itä-Suomen asutustoiminnan kehittämisessä. Vaikka Suomen valtio avusti siirtolaisia ja asutustilojen nuoria emäntiä sekä isäntiä monin tavoin, he tarvitsivat myös lainoja rakentamiseen, eläinten hankkimiseen ja koneistamiseen.
Tämä merkitsi myös osuuskassojen kasvamista varsinaisiksi pankkitoimintaa harjoittaviksi laitoksiksi. Osuuskassoista kasvoi myös yritystoiminnan ja asuntotuotannon voimakkaita rahoittajia.
Kassat kasvoivat ja ne toimivat kuin oikeat pankit. Sen vuoksi 60-luvun lopulla niiden nimikin päätettiin muuttaa kassoista pankiksi. Se oli hyvä päätös.
Se merkitsi myös sitä, että itsenäisistä osuuspankeista ja sen keskuspankista kasvoi Suomen suurin pankkiryhmittymä, jonka omistajina ovat suomalaiset ja pankkiryhmittymä on puhtaasti suomalainen.
Sana ”osuus” merkitsee sitä, että pankit ovat jäsentensä omistamia ja niissä lopullista päätösvaltaa käyttävät jäsenet joko äänestämällä vaaleissa tai kokoontumalla osuuskunnan kokoukseen. Taloudellinen demokratia toimii.
Itselleni merkittävä asia osuuspankkitoiminnassa oli se, että sain olla Paltamon Osuuskassan osuuskunnan kokouksessa puheenjohtajana, kun Paltamon Osuuskassan nimi muutettiin Paltamon Osuuspankiksi. Kokouksia piti olla kaksi, koska kyseessä oli sääntöjen muuttaminen. Tämä oli minulle suuri kunniatehtävä.
Pienestä paikkakunnasta huolimatta Paltamon Osuuspankki on menestynyt hyvin, talletukset ovat kasvaneet ja pankki on hoitanut hyvin paikkakunnan kehittämiseen tarvittavan rahoitushuollon.
Merkittävää oli 60-luvun lopulla, että Paltamon Osuuspankkiin tuli kuukausittain noin 600 maitotiliä. Se merkitsi, että maitotilipäivänä pankissa kävi todella kova vilske.
Myös metsätulot olivat todella merkittävät. Siihen aikaan maatiloille jaettiin valtion metsiä lisäalueiksi ja näin maatiloista tehtiin elinkelpoisia. Valtio jopa osti maatiloja ja jakoi ne sitten lisäalueiksi.
Kaiken kaikkiaan pellervolainen osuustoiminta voi hyvin ja vahvistuu. Hannes Gebhard teki hyvää työtä sysätessään sen liikkeelle reilut sata vuotta sitten. Hän näki sen erinomaiseksi keinoksi Suomen talouselämän kehittämisessä.
Vilho Kinnunen
Piehinki
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
