Ravinteiden kierrätys välttämätöntä Itämerelle
Ravinteiden saaminen tehokkaampaan kiertoon nousi päällimmäiseksi puheenaiheeksi EU-komission Suomen edustuston järjestämässä Itämeri-seminaarissa torstaina.
EU:n maatalouspolitiikan (cap) uudistuksesta ei ole yksin Itämeren pelastajaksi vaan tarvitaan muiden politiikan lohkojen apua, totesi Itämeren suojelukomission Helcomin maatalousasiantuntija Mikhail Durkin.
Durkin piti huolen, ettei arvostellut maataloutta elinkeinona tai Suomea tai muutakaan jäsenmaata Itämeren kuntoon liittyvistä ongelmista.
”Uutta säädöstöä ei niinkään tarvita, kunhan nykyiset saataisiin tehokkaasti käytäntöön kaikkialla. Näemme Helcomissa, että varsinkin maatalous- ja ympäristöministeriöiden välisessä keskustelussa on parannettavaa.”
Niin Durkin kuin Itämeren puolesta toimiva Cargotecin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin pitävät maatalouden kannalta ratkaisevana sitä, että lannan ja lannoitteiden ravinteet saadaan tehokkaammin kasvien käyttöön sen sijaan, että ne päätyvät mereen. Se edellyttää myös ravinteiden – etenkin typen ja fosforin – kierrättämistä.
”Biotaloudesta puhutaan paljon mutta siihen tarvittaisiin yrittäjyyttä. Sen pitäisi olla selvä EU:n tavoite”, vaati Herlin.
”Jos Namibiassa jäteveden ravinteet saadaan talteen tavalla, josta kiinalaiset hakevat mallia Shanghaihin, niin ehkä mekin voisimme ottaa siitä oppia”, hän sanoi viitaten Windhoekin jätevedenpuhdistamoa koskevaan uutiseen (MT8.11.).
Durkin mainitsi puolestaan yhtenä käytännön esimerkkinä Ruotsissa ja Tanskassa kokeiltavan simpukoiden kasvatuksen. Ne sitovat itseensä vedestä ravinteita.
Herlin muistutti, että maatalouden osuus rehevöitymisessä on ongelma myös muun muassa Kiinan Keltaisella merellä, Australian suurella valliriutalla ja Meksikonlahdella.
”Viljelijöillä on kaksoistaakka: saada tuotteensa myytyä yhä avoimemmiksi käyvillä markkinoilla ja lisäksi noudattaa monenlaisia ennen kaikkea ympäristöön liittyviä säädöksiä”, totesi alustuksessaan EU-komission maatalouspääosaston ohjelmajohtaja Kai Heikkilä.
Heikkilä kertoi komission olevan cap-uudistuksessa eniten huolissaan siitä, miten jäsenmaat panostavat maaseudun kehittämiseen. Merkittävä osa on tähän asti suuntautunut ympäristön hoitoon ja elinkeinojen kehittämiseen.
”Lannan käsittely ja maisemanhoito, joka liittyy matkailuun – esimerkiksi näistä voisi syntyä viljelijöille myös uutta tuloa, mutta investointeja pitää ensin rahoittaa”, hän muistutti.
MTK:n vilja-asiamies Max Schulman peräsi eurooppalaiselta yhteiskunnalta teknologista ketteryyttä. ”Olemme olleet aika hitaita uuden kehittämisessä.”
Hän pohti, johtavatko avautuvat markkinat vain siihen, että viljelijät turvautuvat entistä enemmän muualla tuotettaviin halpoihin lannoitteisiin sen sijaan, että käyttöön saataisiin uusia, oleellisia menetelmiä ravinteiden kierrättämiseksi.
KAIJALEENA RUNSTEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
