Kosteikko luo vesilinnuillesuojaisen elinalueen
Vesilintukosteikkoa rakennettiin pitkälti talkootöinä. Issakan Erän puuhamiehet Mikko Varis (vas.) ja Pasi Tahvanainenseurasivat raivausurakkansa välillä padonrakennusta. Armas Härkönen Kuva: Viestilehtien arkistoKylvämme
itsekin ohraa kuiville paikoille.«
ILOMANTSI
Ilomantsinjärven lounaispuolella sijaitsevalle rämeelle johtava traktoritie on pehmeä ja märkä kuin lettosuo.
Tien varren ojat virtaavat vuolaina ja lisää vettä sataa suurina pisaroina niskaan. Ojasta pyrähtää lentoon tavipariskunta. ”Etuvartion” tekemä hälytys saa noin sadan metrin päässä olevalla suuremmalla vesialueella uiskentelevat lajitoverit levottomiksi ja lintuja räpistelee siivilleen lampareen eri puolilta.
Alueelle rakennettiin heinäkuussa Metsähallituksen, metsästysseura Issakan Erän ja Ilomantsin riistanhoitoyhdistyksen toimesta vesilintukosteikko.
”Reilun hehtaarin kokoinen alue padottiin ympäriinsä, ja alueelle rakennettiin muutamia kuivia saarekkeita”, Issakan Erän puheenjohtaja Pasi Tahvanainen kertoo.
Alueen omistaa Metsähallitus, mutta se on metsästysseuralla vuokralla.
”Metsähallitus innostui heti hankkeesta”, Tahvanainen kiittelee.
Metsähallituksen eräsuunnittelija Juha Grönroos kertoo, että vuosina 2006–2008 toteutetun riistan elinalojen aktiivisen hoitoprojektin jäljiltä Suomessa on 66 hehtaaria vastaavanlaisia kosteikoita 22 eri kohteessa.
”Pohjois-Karjalan alueella Lieksassa on kolme ja lähelle Patvinsuota on tulossa vielä yksi. Valtimolla on yksi ja sinne on suunnitteilla mahdollisesti toinen”, hän sanoo.
Grönroos toteaa, että Ilomantsin monimuotoinen kosteikko palvelee vesilintuja ja muita kosteikkolajeja sekä toimii valuma-alueen suodattimena. Jo rakennetut kosteikot ovat olleet vuosittaisessa seurannassa.
”Niissä on tehty lintu- ja vesihyönteislaskentaa. Osalla on ollut myös jälkikenttiä, joiden perusteella arvioidaan pienpetojen määriä.”
Eräsuunnittelijan mukaan koko ympärillä oleva ekosysteemi hyötyy kosteikosta.
”Kosteikkoalueet ovat reheviä, joten ne palvelevat kaikkia riistakantoja. Jopa hirvien liikkumista pystytään ohjailemaan näiden avulla. Kosteikoilla on havaittu myös useita lepakkolajeja”, Grönroos toteaa.
Metsähallitus hoitaa alueillaan kosteikkojen suunnittelun ja toimii rakennustarvikkeiden ja konetöiden maksumiehenä.
”Kustannukset ovat muutamia tuhansia euroja, ja ne katetaan metsästyslupamaksuilla.”
Alueella ahkerasti talkootöitä tehnyt metsästysseura on aloittanut lintujen ruokinnan.
”Ilomantsin Riistanhoitoyhdistys on luvannut hankkia syömistä linnuille, mutta kylvämme itsekin ohraa kuiville paikoille”, Tahvanainen sanoo.
Hän kertoo, että ensimmäinen tavipoikue havaittiin kosteikolla jo kolme päivää patoluukkujen sulkemisen jälkeen.
”Elokuun alussa tehtyjen havaintojen mukaan kosteikolla oli jo noin 30 lintua. Lajisortimentissa oli ainakin taveja ja heinäsorsia.”
Hän huomauttaa, että käytännössä kosteikko luokitellaan Issakan Erälle vuokratuksi maa-alueeksi, joten normaali vesialueen sorsastuslupa siellä ei päde.
”Metsästykseltä alue rauhoitetaan, minkä nyt sitten haavakoita käydään keräämässä pois.”
ARMAS HÄRKÖNEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
