Toimitusjohtaja Harri Viita-aho näyttää narukuitua, jota tarvitaan matonvalmistuksessa. Kuva: Esko Keski-Vähälä
Eteläpohjalainen mattokutomo hakee kasvua yritysmyynnistä, työvoimapula iso pulma: ”Ukrainalaiset voivat olla yksi mahdollisuus”
50-vuotias VM-Carpet on ponnistanut isoja kauppoja Ruotsiin Lappajärven rannalta.Lappajärvi
Jarkko Vesterbacka ja Mari Paalanen huolehtivat, että kutomakone pyörii asianmukaisesti. Kuva: Esko Keski-VähäläMattokutomoita sikisi lakeuksille 1970-luvulla ympäri maakuntaa, mutta tänään ei jäljellä ole enää kovin montaa. 1980-luvun lopulla tuotanto siirtyi pikku hiljaa halpatuotantomaihin, Portugaliin ja Intiaan, sittemmin Kiinaan.
Karvalan kylään Lappajärvelle vuonna 1973 perustettu Viita-ahon mattokutomo piti koneensa käynnissä. Tänä vuonna juhlitaan VM-Carpetin 50 vuotista taivalta.
Nykyinen toimitusjohtaja Harri Viita-aho näkee sinnikkyydessä pohjalaisen yrittäjyyden perimmäisiä tunnuspiirteitä.
”Silloin ei lyöty hanskoja tiskiin, isäni oli periksiantamaton ja yrittäjähenkinen. 1990-luvun alun lamassa kauppa tyssäsi, kauppoja peruttiin ja asiakkaat jättivät maksamatta. Se oli pahinta aikaa”, Viita-aho muistelee.
Tänään haasteita on työvoiman saannissa. Hiljattain työntekijöiksi on saatu kolme ukrainalaista, mutta useita jää myös eläkkeelle pian.
”Ammattilaisia ei ole, joten uudet pitää kouluttaa. Toivottavasti uusia saadaan tilalle. Ukrainalaiset voivat olla yksi mahdollisuus.”
Kolmesta ukrainalaisesta viimeksi pestattu oli työskennellyt läheisellä mansikkatilalla, eikä halunnut palata Ukrainaan.
”Naapuri kertoi tästä. Saatiin vielä poikakaverikin tänne töihin ja rivitaloon asumaan.”
Pienet kieliongelmat on selätetty google-kääntäjällä ja auttavalla englannilla.
”Koulutus täällä ei ole ongelma, se järjestyy kyllä, kunhan henkilö vain haluaa elää Karvalassa järven rannalla.”
Yrityksen liikevaihto lähentelee seitsemää miljoonaa euroa. Työntekijöitä konttorissa ja tuotannossa Lappajärvellä on parikymmentä.
Taannoin VM-Carpet valmisti vain vakiokokoisia mattoja matto kerrallaan. Parikymmentä vuotta sitten siirryttiin neljän metrin leveyteen ja siitä asiakkaan mukaan leikattavaan mitoitukseen. Palamatot tulevat alihankkijalta naapuripitäjästä.
”Leikkauksen jälkeen matto vielä viimeistellään reunanauhalla. Mittatilauskoot ovat kilpailuvalttimme.”
Aikoinaan materiaalina käytettiin huonekalukankaiden hukkareunaa, mikä oli aikansa edistyksellistä kierrätystä. Nyt matot tehdään vaikkapa villasta ja pellavasta.
Paperinarusta alkava työ etenee värjäämöön, kudontaan ja tuftaukseen.
Ulkopuolisten suunnittelijoiden nimilistalla on muun muassa Ristomatti Ratia, Jukka Rintala, Elina Helenius ja Tuulikki Peltonen.
”Imagon kannalta hyvä suunnittelija on tärkeä, kun myös oma porukka uskoo tekemiseen. Ammattilaiset lisäksi tietävät, mikä myy. Hyvin paljon villamatoissa on skandinaavisen hillittyä tyyliä.”
Harmaa matto on vaihtunut greigestä nyttemmin beigeen. Värejä uudistetaan joka vuosi, vaikka samalla pyritään useamman vuoden mallistossa pysyvään tuotteeseen.
”Täysin uusia tulee joka vuosi, ja mallistoa parannetaan. Kun kuluttajien maut muuttuvat, pitää olla tarkkana, ettei lipsahda väärinpäin.”
Vuonna 2007 oli Viita-ahon mukaan iso sisustusbuumi, jonka tasoon ollaan jälleen pääsemässä.
Raili Karjalainen viimeistelee maton reunat ennen sen toimitusta asiakkaalle. Kuva: Esko Keski-Vähälä”Lappajärvellä on erittäin hyvä meininki, täällä on yrittäjänä hyvä tehdä töitä. Sitä arvostetaan, tuohan työpaikkojen luominen myös toimeentuloa.”
Kunnan kanssa ei ole tarvittu erikoisjuttuja, ja kunnallistekniikka pelaa ja toimii. ”Ei mitään moitteen sanaa.”
Viita-aho näkee epävarmuuksista huolimatta tulevaisuuden myönteisenä.
”Kasvua on tullut hyvin kuusi vuotta yritysmyyntiin projekteissa, esimerkiksi hotelli-, koulu- ja yrityspuolella. Vaikka projektit ovat vain kolmasosa liikevaihdosta, se puoli kasvaa.”
”Parhaina aikoina sitten poljettiin kuormia, että saatiin jokunen tuhat mattoa mahtumaan rekan kyytiin.”
Yrityksen Suomessa valmistamia mattoja myydään yli 30 maahan, mikä ei ole uusi asia maaseutuyritykselle. Aikoinaan 1970-luvun lopulla yrityksestä lähti Ikealle rekkakuormallinen mattoja kerran viikossa Turusta laivalla kohti Tukholmaa.
Kaupat syntyivät, kun ruotsin kieltä taitava Harri Kujala oli soittanut Ruotsiin kudemateriaalin hankkimiseksi. Puhelu meni parin mutkan kautta Ikeaan, jossa ei ollut myydä kudetta, mutta siellä kysyttiinkin vastaavasti ostaa suurehko määrä mattoja.
”Parhaina aikoina sitten poljettiin kuormia, että saatiin jokunen tuhat mattoa mahtumaan rekan kyytiin. Niitä oli mukava lastata.”
Ikea siirsi ostot myöhemmin halvempiin maihin, mutta varoitti asiasta Viita-ahon mukaan ystävällisesti jo ennakolta.
”Ikea lopettaa muutaman vuoden kuluttua muun kuin uusiutuvan tai kierrätetyn materiaalin käytön. He kävivät muutama vuosi sitten täällä tutustumassa paperiin, mutta vielä ei tullut kauppoja.”
Isot kaupat Ruotsiin pelastivat paljon myös 1990-luvun alun lamassa. Silloin tehtiin kolmessa vuorossa mattoja, mikä helpotti pääsemään yli vaikeiden kotimarkkinavuosien jakson. VM-Carpet työllistää 34 henkilöä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
