uutistausta Sijoittajatko syyllisiä maailman nälkään?

Saksassa on noussut räväkkä riita maatalouden raaka-ainemarkkinoiden hintakeinottelusta.

Kiistan merkittävyyttä lisää tietysti se, että kyse ei ole ainoastaan pääomasijoittamisen eettisistä periaatteista, vaan miljardeista euroista.

Maatalousraaka-aineiden hintakeinottelua harjoitetaan muun muassa maissin, soijapavun, sokerin ja vehnän maailmanmarkkinoilla. Saksan suurin pankki Deutsche Bank luopui viime vuonna näistä tuottoisista kaupoista.

Kuluttajajärjestöjen nostattama ankara julkinen kritiikki säikytti ruokamarkkinoilta pois myös muun muassa Commerzbankin, säästökassojen arvopaperiyhtiö Dekan ja Landesbank Baden-Würtenbergin.

Ruoan hintaspekulaatiossa sijoittajat eivät käy kauppaa itse raaka-aineilla vaan niiden osto-oikeuksilla, niin sanotuilla futuureilla. Sijoittaja toivoo, että esimerkiksi kolmen kuukauden kuluttua vehnän futuurihinta on korkeampi kuin sen hinta futuurin ostohetkellä. Futuurin, tai termiinin hinta ei kuitenkaan määrää vielä itse vehnän hintaa. Mutta jos käy niin, että futuurihinta nousee roimasti korkeammalle kuin vehnän hinta, niin vehnän myyjä voi pitää viljansa varastossa ja odottaa myös reaalisen hinnan nousua.

Vastikään Deutsche Bank kertoi käynnistävänsä maatalouden raaka-aineiden johdannaiskaupat uudelleen. Pankki sai oitis kimppuunsa muun muassa kuluttajajärjestö Foodwatchin. Järjestön mukaan pääomasijoittajien kaupat paisuttavat elintarvikkeiden hintakuplaa ja pahentavat siten maailman nälkäongelmaa.

Vaalivuoden herkkyydellä kritiikkiin yhtyi Saksan maatalousministeri Ilse Aigner (CSU). Ministerin mukaan maatalouden raaka-aineiden pörssikauppa pahentaa hintaheilahteluja.

Aigner luonnehti, että kun maailmassa 900 miljoonaa ihmistä näkee nälkää, spekulatiiviset kaupat ruoan hinnoilla osoittavat finanssilaitoksilta vastuuttomuutta.

Itse asiassa Deutsche Bank ei ole Saksan suurin toimija maatalouden raaka-aineiden johdannaiskaupassa. Vakuutusjätti Allianz pyörittää samassa bisneksessä noin kuuden miljardin euron sijoituspottia.

Deutsche Bankilla on pelissä 4,6 miljardia euroa.

Finanssitalot ovat saaneet tukea tiedemaailmasta. Asialla ovat Halle-Wittenbergin Martin-Luther -yliopiston ekonomistit.

Yliopiston julkaisun mukaan ei löydy vahvistusta käsitykselle, että sijoittajien hintaspekulaatiot nostaisivat elintarvikehintoja tai voimistaisivat hintaheiluntaa.

Talousetiikan tutkijoiden selvitys sanoo, että futuurimarkkinat jopa auttavat viljelijää suojaamaan tuotteensa hintaromahdukselta.

Maatalouden raaka-aineiden kysyntää ja sitä kautta hintakehitystä nostaa merkittävästi kehittyvien maiden, kuten Kiinan vaurastuminen. Kiinassa syödään jo eniten lihaa maailmassa.

Lihakilon kasvattamisen tarvitaan lähes 10 kiloa viljaa. Säätilat heiluttelevat satoja kaikkialla maailmassa. Maailman väestön määrä on kaksinkertaistunut vuoden 1970 jälkeen. Viljelyala on pysynyt suunnilleen muuttumattomana.

Jos maatalouskaupan hintahissiä halutaan hillitä, katseet voisi kääntää myös bioetanolin valtiollisesti subventoituun tuotantoon.

Ruokaperäisen polttoaineen tuotanto on kuusinkertaistunut reilussa kymmenessä vuodessa. Yhdysvalloissa päätyi vuonna 2011 yli 40 prosenttia maissisadosta polttoainetankkiin.

Avaa artikkelin PDF