EU-komissiosta täystyrmäys luopumistuelle
MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Tommi Lunttila muistutti maatalouskomissaarin kabinettipäällikköä Georg Häusleria Etelä-Suomen tilojen vaikeuksista. Vasemmalta Aki Kaivola/MTK-Häme, Kallepekka Toivonen/MTK-Uusimaa, Lunttila ja Simo Tiainen MTK:n Brysselin toimistolta. Juha ROININEN Kuva: Viestilehtien arkistoBRYSSEL (MT)
EU-komissio tyrmää luopumistuen jatkohaaveet.
EU:n maatalouskomissaarin Dacian Ciolos¸in kabinettipäällikön Georg Häuslerin mukaan varhaiseläkejärjestelmät ovat vastoin EU:n yleistä tavoitetta työurien pidentämisestä.
”Ymmärrän asian merkityksen maatalouden kannalta, mutta luopumistuen kanssa ei ole yhtään liikkumavaraa.”
Häuslerin mukaan järjestelmä on jouduttu lopettamaan samasta syystä esimerkiksi Puolassa.
”Puhtaasti kansallinen eläkejärjestelmä pitäisi arvioida erikseen. Mutta nykyisen luopumistuen osalta en voi antaa kuin kielteisen vastauksen.”
Etelä-Suomen tuottajat vetosivat keskiviikkona EU-komissioon, jotta etelän viljelijöille saataisiin tilojen jatkomahdollisuudet turvaava tukiratkaisu.
MTK:n valtuuskunnan puheenjohtajan Tommi Lunttilan vetämä lähetystö tapasi Brysselissä Häuslerin lisäksi talouskomissaari Olli Rehnin.
Häuslerin mukaan Suomen erityisolosuhteita ymmärretään EU:ssa, mistä hän piti osoituksena 141:n tilalle rakennettua Suomi-pykälää.
”Emme halunneet 141:stä lakimiesten välistä taistelua. Löysimme tilalle hyvän ratkaisun, joka turvaa viljelyedellytykset Suomessa”, Häusler perusteli.
Tuottajille vastaus ei kelvannut.
”141-artikla on edelleen laillinen ja oikea pohja Etelä-Suomen tuille”, Lunttila painotti.
Tukiratkaisun yksityiskohtien tasolla komissaarin ykkösmiehen viesti oli tylympi.
Sialle ja siipikarjalle ei voida vuoden 2020 jälkeen maksaa tuotantoon sidottua tukea. Suomi-pykälä tarjoaa näille sektoreille kuitenkin asteittain alenevan siirtymäkauden. Myös 141:n tilalle tulevien koplattujen nautatukien pitäisi komission mielestä olla alenevia.
”Onkohan komissio ihan niin tietoinen Suomen ongelmista, kuin väittää. Näkemykset olivat todella tiukkoja”, Lunttila ihmettelee.
Hänen mukaansa pallo asiassa on nyt Suomen hallituksella, jonka pitäisi viimeistellä tukineuvottelut ensi viikon aikana.
”Hallituksen olisi alun perin pitänyt ottaa tiukempi linja. Etelä-Suomen tiloilla on jatkuva kriisi päällä.”
Huittislainen sianlihantuottaja Vesa Harjunmaa tivasi Häuslerilta miten tuotanto säilyy Suomessa, kun nykyisin kaikki mitä jää viivan alle, tulee 141-tuen kautta.
”Tulevaisuudessa tuotannon täytyy perustua markkinaehtoisesti kannattavaan bisnesmalliin. Muuta vaihtoehtoa ei ole”, kabinettipäällikkö sanoi, ja viittasi myös Ranskan siipikarjasektorin ongelmiin.
Siellä EU:n vientitukien poistuminen on vienyt tuotannolta edellytyksiä.
Häusler painotti, että tuotantosidonnaisten tukien loppumisen jälkeen tiloille maksetaan edelleen hehtaari- ja lfa-tukia, jotka turvaavat tuotannon edellytyksiä.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen (kok.) on määrä sopia Etelä-Suomen tukiratkaisun yksityiskohdista komissaarin Ciolos¸in kanssa ensi viikon torstaina.
Häuslerin mukaan ratkaisu ei jää ainakaan siitä kiinni etteikö EU:ssa tunnettaisi suomalaisviljelijöiden ongelmia.
”Voin kokemuksesta sanoa, että te olette Brysselin hankalin ja työläin lobbausporukka. Ihan kaikki täällä ovat tietoisia Suomen maatalouden ongelmista.”
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
