Lahti kokeilee ensimmäisenä maailmassa omaa päästöbudjettia kaupunkilaisille – tarvitsevatko lukion päättävät ajokortin?

Anna Huttunen (vasemmalla) ja Aino Mäkilä vertailevat liikkumisen hiilidioksidipäästöjään. Kuva: Kari Salonen

Lahti kokeilee ensimmäisenä kaupunkina maailmassa henkilökohtaista päästökauppaa. Kokeilussa ovat mukana liikkumisen päästöt.

Sata opiskelijaa testaa parhaillaan Kulkukauppa-sovellusta. Se lanseerataan syyskuussa.

Sovellus tunnistaa automaattisesti, kulkeeko älypuhelimen käyttäjä autolla, metrolla, bussilla, junalla, pyörällä vai kävellen. Se laskee liikkumisen hiilidioksidipäästöt, matkat ja liikkumiseen kuluneen ajan.

Jokainen käyttäjä saa henkilökohtaisen määrän päästöoikeuksia elämäntilanteensa mukaan. Enemmän oikeuksia saa, jos asuu kaukana palveluista ja on lapsia.

Liikenteen päästöjen kasvaminen on maailmanlaajuinen ongelma. Projektipäällikkö Anna Huttusen mukaan lahtelaisia halutaan herätellä miettimään, mitä he voisivat niille tehdä.

Toisen suuren päästölähteen, kaukolämmön, päästöt saadaan kuriin, kun Lahti Energian uusi Kymijärvi III -biolaitos aloittaa toimintansa ensi vuonna. "Vika hiilikuorma tuli keväällä."

Nykykehityksellä liikenne tuottaisi vuonna 2030 jo 80 prosenttia Lahden kaikista hiilidioksidipäästöistä.

Nyt kaupungissa 26 prosenttia matkoista tehdään kävellen, yhdeksän prosenttia pyörällä, 59 prosenttia autolla ja viisi prosenttia joukkoliikenteellä. Tavoitteena on painaa auton käyttö 49 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

"10 prosenttiyksikön muutos voi kuulostaa pieneltä, mutta se on haastavaa", sanoo Huttunen.

Miten maaseudulla voisi vähentää liikkumisen päästöjä?

"Haja-asutusalueilla ei ole samanlaista mahdollisuutta tulla joukkoliikenteellä keskustaan kuin kaupunkialueella", myöntää Huttunen.

Hänestä maaseudulle tarvittaisiin erityisratkaisuja: esimerkiksi kyytien yhdistelyä, kutsupalveluita ja kimppakyytejä. Lahdessa niitä ei ole vielä kokeiltu, mutta mahdollisuuksia kartoitetaan.

Auto on yleisin kulkumuoto jo yli kahden kilometrin matkoilla. Jos ne vaihdettaisiin kävelyyn ja 3–5 kilometrin matkat pyöräilyyn, saataisiin jo aikaan päästövähennyksiä.

Potentiaalinen ryhmä, johon pitää vaikuttaa, ovat Huttusen mukaan lukion päättävät. Tarvitsevatko he ajokortin? Ja onko oma auto heti pakollinen, vai voisiko sen jakaa?

"Pääkaupunkiseudulla on tapahtunut selkeä muutos, ajokorttia ei enää ajeta."

Jos ihmiset halutaan pois autoista, tarvitaan parempia pyörä- ja kävelyteitä. Tänä vuonna eteläiseen Lahteen aletaan rakentaa 2,5 kilometrin pyörätiepätkää osana CitiCAP-hanketta.

"Täällä on yli 500 kilometriä yhdistettyjä kevyen liikenteen väyliä. Keskustassa olisi tärkeää saada turvallisuuden ja sujuvuuden takia pyöräily omille väylilleen", sanoo Huttunen.

Kyseisen pyörätien infran rakentamiseen menee 1,6 miljoonaa euroa EU:n rahoittaman kolmivuotisen hankkeen 4,7 miljoonan euron budjetista.

Pyörätien lisäksi Lahden matkakeskuksen lähellä kokeillaan virolaisen Bikeepin varkaan kestäviä pyörätelineitä.

Lahti aikoo myös avata liikennedataa palveluiden kehittäjille.

"Kun halutaan, että ihmiset muuttavat liikkumistaan, meidän pitää luoda mahdollisuuksia sille", Huttunen sanoo.

Liikkumisen päästöjen mittaaminen on ensimmäinen askel. "Olisi hienoa, jos olisi kokonaisvaltainen päästöbudjetti kaikille elämän osa-alueille", sanoo Huttunen, joka muutti projektin takia Saksasta Lahteen.

Asumisen päästöihin voisi päästä käsiksi älykotien myötä.

Ruokaostoksista voisi jo tehdä hiilidioksidipäästölaskelmia, kun esimerkiksi S-ryhmä kerää tietoa niistä.

Haasteena on Huttusen mukaan tekoälyn käyttäminen. Esimerkiksi ravintolaruuasta pitäisi ottaa kuva, josta ohjelma laskisi päästöt.

Opiskelijat kokeilevat nyt sovelluksen päästökauppalogiikkaa ja hinnan muodostusta.

Kulkukaupan päästökauppamallin on rakentanut Lappeenrannan ja Lahden teknillinen yliopisto. Sovelluksen teknistä kehittämistä koordinoi Lahden ammattikorkeakoulu.

Päästökatto on määritelty Lahden ilmastotavoitteiden mukaan – kaupunki pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2025 mennessä. Vertailutaso on vuosi 1990.

Päästöjen hinta muuttuu sen mukaan, miten muut käyttäjät toimivat. Jos moni ylittää päästöoikeutensa, hinta nousee. EU:n päästökauppaan hinta ei ole sidoksissa.

Päästöoikeuksien säästöstä saa virtuaalisia euroja. Niitä voi käyttää yritysten ja kaupungin palveluihin.

"Olisi ihanaa, jos tästä tulisi koko Lahden yhteinen juttu, saataisiin kestävyyspöhinää", sanoo Huttunen.

Tavoitteena on saada vähintään 1 300 lahtelaista käyttämään palvelua.

Lahti on nyt kolmatta kertaa Euroopan ilmastopääkaupunkikisan finaalissa.

Yksi Kulkukauppa-sovelluksen testaajista on Hämeen ammattikorkeakoulussa opiskeleva, Lahdessa asuva, kaupungilla harjoittelussa oleva Aino Mäkilä.

Hän kulkee pääsääntöisesti pyörällä. Viikonloppuisin hän kulkee usein muille paikkakunnille junalla.

Nyt Kulkukauppa näyttää punaista – viikon kiintiö on ylittynyt.

Mäkilästä sovellus motivoi vähentämään päästöjä. Omia lukemia on kiva verrata muiden päästöihin. Sovelluksesta näkee myös konkreettisesti, paljonko kulkee matkoja.

"Innolla odotan syksyä, kun se on valmis.