Hallituksiin kattava alueellinen edustus
POLVIJÄRVI (MT)
Hallituksen jäsenet pitäisi valita mahdollisimman kattavasti eri puolilta metsänhoitoyhdistyksen aluetta, sanoo Pohjois-Karjalan valtuustoon neljättä kertaa valittu polvijärveläinen Paavo Tanskanen.
”Metsänomistajat ovat tyytyväisiä, kun hallitukseen saadaan terveiset joka kolkasta.”
Tanskanen sai Pohjois-Karjalan vaalissa toiseksi eniten ääniä, yhteensä 147.
”Sopuvaaleiksi ei näitä voi moittia, kun ehdokkaita oli yli 100. Naisia vain saisi olla enemmän ehdolla ja tulla valituiksi.”
Varsinaista vaalityötä Tanskanen ei kerro tehneensä. ”Minusta on muutenkin mukava jututtaa ihmisiä.”
Luottamushenkilöiden pitää olla kuulolla metsänomistajien keskuudessa ja valmiina auttamaan, sanoo Tanskanen. Hän kehottaa kaikkia metsänhoitoyhdistysten jäseniä tallentamaan oman alueen toimihenkilön puhelinnumeron.
”Olkaa aktiivisia ja yhteydessä metsänhoitoyhdistyksiin.”
Naapurit pyysivät Tanskasta asettumaan ehdolle ensimmäisissä metsänhoitoyhdistysten valtuustovaaleissa vuonna 2000. Hänet on siitä lähtien valittu joka kerta.
”Olen ollut myös hallituksen jäsen. Metsänhoitoyhdistyksen luottamushenkilö on mukava olla, sillä siellä ei politikoida, vaan kaikilla on yhteinen tavoite.”
Metsänhoitoyhdistyslain uudistaminen ei pelota Tanskasta. ”Metsänomistajia on tähänkin asti kuunneltu, ja kuullaan tulevaisuudessa yhä herkemmällä korvalla.”
Hän kehuu metsänhoitoyhdistystä luotettavaksi metsänomistajan kumppaniksi sekä metsäomaisuuden että metsän hoidossa ja puukaupoissa.
Tanskanen toivoo, että tulevaisuudessa kaikkien metsäalan toimijoiden palveluhinnastot sisältäisivät todelliset hinnat eri palveluista.
”Ilmaisia palveluita ei olekaan. Halvan tai ilmaisen palvelun hinta peritään jossain muualla.”
Metsänomistaja Tanskasesta tuli vuonna 1972 sukupolvenvaihdoksen kautta. ”Kasvupohjat ovat hyvät vanhoilla kaskimailla. Vuonna 1965 istutetut taimet ovat jo lähes uudistuskypsiä kuusikoita.”
Tanskanen tuottaa lihaa, metsätulot ovat tärkeä osa kokonaistuloa. Metsänhoitotyöt hän tekee itse.
Hän on tarkka puukaupan kilpailuttaja, puunostajan valinnan ratkaisevat puun hinta sekä katkonta. Myös koneurakoitsijalla on merkitystä, jotta jäljelle jäisi mahdollisimman laadukas puusto.
”Omissa metsissäni tukkiprosentti on 80–90. Se on selkein osoitus metsänhoitotöiden kannattavuudesta.”
SARI PENTTINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
