Ensin oli suo, kuokka ja aurinkopaneeli – mittausasema vanhalla turvesuolla luo tietopohjan jättivoimalalle

EPV Energian sähkö- ja automaatiopäällikkö Jari Heinilä vastaa aurinkomittausaseman isännnöinnistä Alavuden Vuorennevalla. Kuva: Johannes Tervo

Alavuden Vuorenneva sijaitsee kilometrien päässä pääteistä ja ihmisasumuksista. Tänne, entisiä turvesoita halkovan tien varteen alettiin rakentaa aurinkopaneelien ryhmiä vuonna 2018, kun nykyinen aurinkovoimalabuumi odotti vielä tuloaan.

Koekentän rakentaminen keskelle entistä turvesuota oli tärkeä askel ennen 65 miljoonan euron investointipäätöksen tekoa Lapualle, kertoo kaukaista asemaa isännöivä EPV Energian sähkö- ja automaatiopäällikkö Jari Heinilä.

Heinilä avaa mittausaseman aivoiksi kutsutun kontin ovea, joka on avattu viimeksi kuukausia sitten. Itse kontti täyttyy jokaiselta seinältään mittaus- ja säätölaitteistoista, jotka herkeämättä välittävät tietoa yritykseen langattomasti.

Pienen herättelyn jälkeen virta syttyy myös näyttöihin, joilla voidaan ohjata vaikkapa kahden ilmansuuntien mukaan kääntyvän paneelitelineen asentoa.

Maaliskuun alussa aurinko alkaa nousta niin korkealle, että tehot nousevat kentän hermokeskuksessa puolipilvisessä säässä yli kolmen kilowatin.

Kun aurinko pääsee kokonaan esiin luku nousee yli kuuteen. Kuusi kilowattia riittäisi sähkökiukaan lämmittämiseen.

Aurinkovoima on käyttökelpoisimmillaan maalis–lokakuussa, mutta toisin kuin yleensä luullaan, viileys on puolijohdetekniikan takia hellettä tuottoisampi säätila sähkön tuottamisessa.

Eri paneeliryhmien sähköntuotto ilmestyy mittaritaululle, josta se lähtee datana eteenpäin. Kuva: Johannes Tervo

EPV Energia kutsuu paneeliryhmiä aurinkovoiman mittausasemaksi. EPV Energia on tutkinut vuodesta 2018 asti markkinoilla olevia uusiutuvan energian teknologioita ja energiantuotantoa.

Aseman avulla on voitu selvittää ja kehittää aurinkovoiman ennustemalleja EPV Aurinkoenergia Oy:n ensimmäiselle teollisen luokan aurinkopuistohankkeelle. Jättihankkeen maanrakennustyöt Lapuan Heininevalla alkoivat 2023.

”Halusimme todeta tarkkuusmittauksin, miten eri paneelivalmistajien tuotteilleen antamat lupaukset pitävät paikkansa. Se on mennyt erittäin hyvin, eikä yksikään paneeli ole hajonnut.”

Koekentän paneelit tulevat kolmelta eri mantereelta ja kolmelta eri valmistajalta Aasiasta, Kanadasta ja Suomesta. Koekentän rakentamista seuranneiden 6 vuoden aikana kiinalaisvalmistajat ovat käytännössä vallanneet maailman aurinkopaneelimarkkinan samalla, kun paneelien hinta on laskenut dramaattisesti.

”Positiivista on ollut se, ettei eri valmistajien paneelit ovat toimineet kaikki odotetulla tavalla.”

Modernein auringon säteitä taltioiva paneelityyppi on kaksipuoleinen, eli se tuottaa myös paneelin takaa tulevasta valosta. Paneelin teho on 700 wattia, lähes tuplat koekentän paneeleihin verrattuna.

EPV:n Heininevalle tuleva paneelityyppi on kooltaan kotien katoilla käytettäviä selvästi kookkaampi ja kehyksetön.

Koekentällä on esillä muun muassa aurinkokulman mukaan säätyvä paneelisto. Kuva: Johannes Tervo

”Toinen tärkeä asia oli päästä koekentällä perille siitä, mille korkeudelle paneelit on kiinnitettävä, ettei lumi sulaessaan jää varjostamaan paneelin alareunaa.”

Talvikausi oli kuvaushetkellä juuri päättynyt, jolloin sulanut lumi oli valunut kohti maata. Vasta riittävä korkeus takaa sen, ettei hangelle valunut lumi jää varjostamaan paneelia.

Paneelirivistön eteen rakennettiin peltiaita, joka simuloi paneelirivistössä edessä olevan rakenteen varjostusvaikutusta.

Koekentän kolmas tärkeä testikohde on se, miten paneeliston telineet on perustettava tulevalle jättivoimalalle Lapualle.

”Halusimme nähdä, miten paneelirivistöt pysyvät suolla pinnalla. Meillä on paneeleita myös Peuranevalla, ja kummastakin nähdään keväällä miten paljon ne mahdollisesti liikkuvat.”

Vahva betonipalkki lasketaan kellumaan maan pinnalla, eikä turpeen sisään paaluteta mitään.

Pieni eläminen paneelistojen asennossa ei ole Heinilän mukaan ongelma energiantuotannolle. Nykyaikaiset paneelit kykenevät imemään säteiden energiaa myös muusta kuin suorasta kulmasta aurinkoon nähden.

Maaliskuun alussa nähdään, miten korkealle paneeli pitää pystyttää lumen sulaessa. Kuva: Johannes Tervo

Yhtiön suunnitelmat eivät ole jäämässä vain tähän yhteen puistoon.

”EPV omistaa paljon maa-alueita, jotka ovat aurinkovoimatuotantoon erityisen soveltuvia ja joita yhtiön on tarkoituksena hyödyntää aurinkovoiman lisäämiseksi mahdollisimman pienin ympäristövaikutuksin. Lähtökohtanamme on valita kyseiset maa-alueet siten, että maata ei tarvitse merkittävästi muokata tai puita kaataa uuden aurinkovoimapuiston tieltä, kirjoittaa EPV Aurinkovoiman toimitusjohtaja Ari Soininen.

EPV:n suunnitelmat eivät ole jäämässä vain tähän yhteen puistoon.

Tuulivoimaa tuottava yhtiö suunnittelee lisäksi tuottavansa tulevaisuudessa tuulesta vetyä ja vedystä sähköä yhdessä vaasalaistoimijoiden kanssa.