Kriisituki halutaan maksuun pian, sitten ministerin ja MTK:n katseet kääntyvät markkinoille

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä odottaa elintarvikeketjun pystyvän parempaan kestävän kannattavuuden luomisessa. Kuva: Kari Salonen

Kriisipakettiin voidaan olla kohtuullisen tyytyväisiä, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.).

Leppä arvioi tulosta suhteessa käytössä olleeseen taloudelliseen liikkumavaraan ja käytyihin neuvotteluihin. Hallitus ilmoitti 65 miljoonan euron lisärahoituksesta kuivuudesta kärsivälle maataloudelle keskiviikkona budjettiriihen päättyessä.

"Kyllä tällä paketilla merkitystä on, se on päivänselvä asia", Leppä sanoo.

Hän nostaa esiin budjettiriihen maatalouspäätösten kolme tasoa: 30 miljoonaa pyritään jakamaan nopeasti tämän vuoden lisätalousarviossa, loput määrärahat menevät ensi vuoden budjettiin ja lisäksi joukossa on pienempiä ja suurempia pitkän aikavälin kannattavuuteen tähtääviä toimia.

Yksi pitkän aikavälin toimista on jo aiemmin päätetty elintarvikemarkkinalain voimaansaattaminen ja elintarvikemarkkinavaltuutetun viran perustaminen. Budjettiriihessä toimistolle osoitettiin puolen miljoonan määräraha ensi vuodelle.

Kriisipaketin valmistumisen jälkitunnelmissa ministeri kääntää katseen takaisin markkinoille.

"On tietenkin selvää, ettei millään tällaisilla paketeilla pystytä takaamaan kestävää kannattavuutta. Markkinoiden toiminta on tae kannattavuuden kehittämiselle", Leppä toteaa.

"Odotan, että elintarvikeketju osoittaa sen, että se pystyy parempaan."

Kaupalta ja markkinoilta odotetaan toimia myös maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK:ssa. MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja ja keskustan kansanedustaja Eerikki Viljanen sanoo, että kriisipaketin koko oli pettymys suhteessa siihen, minkälaista tukea asia oli saanut taakseen.

"Tämä ratkaisu ei vähennä, vaan kasvattaa tuottajahintojen nostopainetta", Viljanen toteaa.

Viljasen mielestä kriisipaketti jätti auki turhan monta kysymystä siitä, miten nopeasti rahat saadaan liikkeelle ja miten ne jaetaan oikeudenmukaisesti viljelijöille.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila sanoo, että järjestön ehdotus syksyn lisätalousarvion 30 miljoonan jakamiseksi on yksinkertaisesti tämän vuoden tukien tasokorotus. Tarkempi jakaminen siten, että kunkin tilat vauriot otetaan huomioon, saattaisi viedä liian paljon aikaa.

"On vaikea nähdä mitään muuta keinoa, jolla rahat saataisiin tämän syksyn aikana maksettua", Marttila toteaa.

Keskiviikkona julkaistuista pidemmän aikavälin toimista kannattavuuden parantamiseksi Marttila nostaa esiin satovahinkojen vakuutusmaksuveron poiston.

"Toivottavasti se on alku uuden kehityksen tielle riskienhallinnassa. Vero on ollut hyvin iso este, 24 prosentin ylimääräinen kustannusrasite muuhun Eurooppaan verrattuna", Marttila toteaa.