Liikenteen turvallisuusparantunut huomattavasti
Viime vuosi oli tieliikenteelle hyvä. Sekä liikenteessä kuolleiden että loukkaantuneiden määrä väheni yli kymmenellä prosentilla. Suunta on ollut sama jo 20 vuotta.
”Liikenteen turvallisuuden eteen on tehty pitkäjänteisesti työtä. Teitä on parannettu ja automaattinen nopeusvalvonta on laskenut nopeuksia”, selittää suunnittelija Petri Jääskeläinen Liikenneturvasta.
Vielä vuonna 1990 liikenneonnettomuuksissa menehtyi noin 700 henkeä. Viime vuonna määrä reiluun kolmannekseen, eli 254 henkeen. Sitä vähemmän liikenteessä on kuollut henkilöitä ennen sotia.
Liikenteen turvallisuuden parantumisen harppaus on oikeasti vieläkin suurempi, kuin noista luvuista voi päätellä. Liikennevirta on nimittäin koko ajan kasvanut.
Autoja on siis tiellä entistä enemmän, mutta kolareissa kuolee ja loukkaantuu huomattavasti aiempaa vähemmän henkilöitä.
Virallisena tavoitteena on edelleen puolittaa liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä vuoteen 2020 mennessä.
Tyypillinen kuolemaan johtanut onnettomuus sattuu kesäyössä. Vanha auto on lastattu täyteen nuoria, turvavyöt on unohdettu kiinnittää, nopeutta on liikaa ja veressä vielä alkoholia.
Mutkassa auto suistuu tieltä ja osuu puuhun. Tai sitten se lähtee heittelehtimään ja ajautuu väärälle kaistalle tuhoisin seurauksin.
Tieltä suistumisissa on kuollut vuosittain lähes 100 henkeä. Viime vuonna niiden määrä kuitenkin putosi ja eniten uhreja tuli yhteentörmäyksistä.
Kolmantena ovat peräänajot. Niiden lisäksi yleinen onnettomuustyyppi on karauttaa tielle kolmion takaa.
Riskejä riittää. Etenkin nuorten miesten käyttäytyminen on välillä holtitonta ja omasta ja muiden turvallisuudesta piittaamatonta.
”Pelkästään turvavöiden käytöllä voisi pelastaa vuosittain kymmeniä henkiä”, Jääskeläinen muistuttaa.
Jääskeläinen nostaa nopeuksien laskun yhdeksi liikenneturvallisuutta parantaneista tekijöistä. Nopeusrajoituksia on tiukennettu ja niiden noudattamista valvotaan automaattisesti.
Kaikkiin nopeusrajoitukset ja niiden valvonta eivät kuitenkaan pure. Siksi ylinopeus on mukana joka kolmannessa kuolonkolarissa.
Pelkkä nopeusrajoitusten lasku ei siis riitä ongelman ratkaisemiseksi.
Rattijuopumus on mukana noin joka neljännessä kuolemaan johtaneessa liikenneonnettomuudessa. Niissä on viimeisen viiden vuoden aikana kuollut keskimäärin 79 henkeä ja loukkaantunut noin 900 henkilöä vuodessa.
Rattijuopot ovat ongelma etenkin maaseudulla. Kolme neljästä kuolemaan johtaneesta rattijuopumusonnettomuudesta tapahtuu taajaman ulkopuolella.
Kyse on miesten ongelmasta. Yhdeksän kymmenestä rattijuopumusonnettomuuksista menehtyneistä oli miehiä.
Suunta on onneksi parempaan, liikennekuolemien määrä rattijuopumustapauksissa on laskenut neljänneksellä viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Nuorten lisäksi riskinä on pidetty kuskien ikääntymistä. Jääskeläisen mukaan vanhat kuskit kuitenkin välttelevät riskejä ja myös heidän ajomääränsä jäävät yleensä pieniksi.
Vanhoille ihmisille sattuvat onnettomuudet johtuvat usein havaintovirheestä.
Tyypillistä on kolarointi parkkipaikalla, mutta myös risteykset voivat olla heille vaikeita.
”Vanhat ihmiset ovat hauraita. He vammautuvat muita herkemmin kolareissa”, sanoo Jääskeläinen.
Yksi syy hyvään turvallisuuskehitykseen on autojen parantumisessa. Uudet autot ovat täynnä turvatekniikkaa, joka pelastaa ihmishenkiä ja lieventää vammoja.
”Fysiikan lakeja vastaan ei kuitenkaan voi taistella. Ihmiskeho ei kestä mitä vaan”, sanoo Jääskeläinen.
JARMO PALOKALLIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
