Suolamerkistä kytee kiista
Euroopan komissiolta odotetaan tietoa voimakassuolainen-merkinnän kohtalosta.
Suomi on hakenut komissiolta hyväksyntää merkinnän käytön jatkamiselle.
Lainsäädäntöneuvos Anne Haikonen maa- ja metsätalousministeriöstä pitää epätodennäköisenä, että säädös saataisiin valmiiksi tänä vuonna.
Elintarviketeollisuusliitto vastustaa merkinnän säilyttämistä.
”Voimakassuolaisuus on ollut hyvä merkintä. Se on ohjannut tuotekehitystä. Nyt se on tullut tiensä päähän. Se ei enää ohjaa kuluttajan valintaa aikaisempaan tapaan”, sanoo johtaja Marleena Tanhuanpää.
Tanhuanpää ei usko, että yritykset lisäisivät ruokien suolamääriä, vaikka merkintä poistuisi. ”Maku on jo muuttunut.”
”Uusi EU-asetus vaatii suolan merkitsemistä ravintosisältötietoihin. Kansallinen voimakassuolainen-merkki siihen päälle lisää hallinnollista taakkaa ja kustannuksia.”
Maa- ja metsätalousministeriö on eri linjalla. ”Suomalaisten suolansaanti on liian korkealla tasolla. Kehitys oli pitkään myönteistä, nyt on menty huonompaan suuntaan”, Haikonen sanoo.
Myös Kuluttajaliitto puolustaa merkintää.
”Voimakassuolainen-merkintä on äärimmäisen tärkeä viestintäkeino kuluttajalle, kansanterveydellisesti. Harva osaa ajatella, mikä on vähän ja mikä paljon suolaa”, sanoo elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemi.
Marniemen mukaan joukko, joka etsii voimakassuolaisia tuotteita aidon ruuan buumin seurauksena, on pieni.
Voimakassuolaisuuden rajoja korotetaan asetusluonnoksessa lihassa ja juustoissa, sillä niissä on luontaista natriumia. EU-asetuksen mukaan elintarvikkeen kokonaissuolapitoisuuteen lasketaan sekä luontainen että lisätty natrium.
Vaikka tuotteiden koostumus olisi pysynyt ennallaan, moni tuote olisi joutunut voimakassuolaisuuden piiriin ilman muutosta.
Leipien ja aamiaisviljavalmisteiden raja-arvoja taas on alennettu, koska ne ovat merkittäviä suolan lähteitä.
PAULA LIESMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
