Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Harva taiwanilainen uskoo maan pystyvän samanlaiseen vastarintaan kuin Ukraina, jos Kiina hyökkäisi – silti Taiwanilla on yksi etu puolellaan

    "Varmaan kuolisin hyvin nopeasti," uskoo taiwanilainen asevelvollinen. Hän ei usko maansa kykenevän vastustamaan Kiinaa sotilaallisesti.
    Sotilaskoulutuksen kesto on noussut Taiwanissa julkiseen keskusteluun viimeistään Ukrainan sodan myötä. Kuva on Etelä-Taiwanissa järjestetyistä sotaharjoituksista syyskuulta.
    Sotilaskoulutuksen kesto on noussut Taiwanissa julkiseen keskusteluun viimeistään Ukrainan sodan myötä. Kuva on Etelä-Taiwanissa järjestetyistä sotaharjoituksista syyskuulta.  Kuva: LEHTIKUVA / AFP

    Yhdysvaltain edustajainhuoneen puhemiehen Nancy Pelosin elokuisesta Taiwanin-vierailusta pontimen saaneet Kiinan sotaharjoitukset Taiwanin ympärillä kasvattivat jännitteet Taiwaninsalmella suuremmiksi kuin ne ovat olleet vuosiin. Keskusteluun nousi jälleen, voisiko Kiina yrittää voimalla ottaa haltuunsa demokraattisesti johdetun Taiwanin, jonka Kiina mieltää omaksi maakunnakseen.

    Hiljattain Taiwanin armeijan reserviin siirtynyt Henry Cheng suhtautuu kiinalaisten sota-aluksien lisääntyvään läsnäoloon saarensa lähistöllä kuten moni taiwanilainen, huolettomasti.

    "Pohdin, että taasko siitä puhutaan. Olen pienestä pitäen kuullut puhetta sodasta, mutta sellaista ei ole tullut”, Cheng sanoo uutistoimisto AFP:lle.

    25-vuotias Cheng kuitenkin myöntää, että hän olisi valmistautumaton, jos sota syttyisi. Viime vuonna neljän kuukauden asepalveluksensa päättänyt nuorukainen on osa 2,5 miljoonan reserviläisen joukkoa, joka kutsuttaisiin Kiinan hyökätessä puolustamaan Taiwania.

    "En todella ole valmis sotaan. Minusta tuntuu, että olin siellä neljä kuukautta leikkimässä”, Cheng kertaa palvelusaikaansa.

    "Varmaan kuolisin (sodassa) hyvin nopeasti. Kun sen aika koittaa, kohtaan sen.”

    Vaikka Taiwanin pääkaupungin Taipein kaduilla elo vaikuttaa Kiinan kasvavasta uhittelusta huolimatta jatkuvan normaalina, on myös heitä, joita Kiinan aikeet huolettavat. 26-vuotias reserviläinen John Chen vertaa Kiinaa sitkeään ahdistelijaan.

    "Hän pitää sinusta ja väittää sinun kuuluvan hänelle. Hän tietää, missä käyt töissä ja seuraa sinua kotiin. Tämä on se tilanne, jossa Taiwan on tällä hetkellä. Olen huolissani maani olemassaolon jatkumisesta”, Chen sanoo.

    Sotilaskoulutuksen kesto on noussut Taiwanissa julkiseen keskusteluun viimeistään Ukrainan sodan myötä. Ukrainan tapahtumat muistuttivat Taiwanille, että itsevaltaisen naapurin verbaalinen uhittelu voi myös muuttua teoiksi.

    Viime vuosikymmenellä Taiwanin hallinto lyhensi palvelusaikaa vuodesta neljään kuukauteen tarkoituksenaan kehittää asevoimia vapaaehtoisarmeijan suuntaan. Tämä kehitys on kuitenkin pahasti vaiheessa, Taiwanin kansallisen puolustuksen yliopiston Joseph Hwang sanoo AFP:lle.

    "Taiwanilla ei ole tällä hetkellä edellytyksiä järjestää puolustautumistaan vapaaehtoisvoimin”, Hwang toteaa.

    Taiwanin presidentin Tsai Ing-wenin nykyinen hallinto onkin Ukrainan sodan alettua selvittänyt, voisiko asepalvelusta palauttaa vanhoihin uomiinsa.

    Asepalveluksen pidentämiselle olisi myös kansan tuki: kolme neljästä taiwanilaisesta pitää nykyistä asepalvelusta liian lyhyenä.

    24-vuotias insinööri Peter Yang muistelee, että sotilaskoulutus oli paljolti paperityötä.

    "Esimerkiksi fyysiseen harjoitteluun ja ampumaharjoituksiin ei käytetty paljoakaan aikaa”, Yang sanoo.

    Hän kertoo, että ampumaharjoituksiin osallistuville reserviläisille jaettiin kullekin vain 12 luotia.

    "Tehtävämme on oikeastaan vain kuolla taistelukentällä, joten riittää, että osaamme laukaista aseen”, Yang toteaa.

    Vaikka Taiwan on lisännyt reserviläisten koulutusta ja tehnyt näyttäviä asehankintoja, ei se siltikään ole tarpeeksi. Yhdysvaltain puolustusministeriön mukaan lukujen valossa Kiinalla on murskaavan suuri ylivoima: aktiivisessa palveluksessa olevia maavoimien joukkoja on Kiinalla noin miljoona, Taiwanilla 88  000.

    Ukrainan tavoin myös Taiwanin uskottaisiin sotatilanteessa turvautuvan strategiaan, jossa se pyrkii tekemään vihollisen etenemisen niin vaikeaksi, vaaralliseksi ja kalliiksi kuin mahdollista. Yli kaksi vuosikymmentä Taiwanin ilmavoimissa palvellut, sittemmin eläköitynyt eversti Richard Chou kuitenkin toteaa, että Taiwan ei nykyisellään ole valmis samankaltaiseen periksiantamattomaan vastarintaan kuin Ukrainassa on nähty.

    "Taiwanin sotilaallinen varautuminen ei ole riittävää. Ei ole kyse yhdestä ihmisestä kivääri kädessä. Joukkojen täytyy oppia käsittelemään tilanteita yhdessä harjoittelun kautta. Vain siten heillä on toivoa vastarinnan tekemisestä tulevaisuudessa”, Chou sanoo.

    Tällä hetkellä suurimman suojan Taiwanille tuo sen maasto, ei sen armeija. Saaren miehitys ja hallussapito vaatisi satojentuhansien sotilaiden ja kaluston kuljetusta Taiwaninsalmen yli, onnistuneen maihinnousun ja toimivan huollon.

    Alueen armottomat monsuunikaudet myös sanelevat sen, että salmea ei voi ylittää Taiwaniin milloin tahansa. Yhdysvaltalaisarvioiden mukaan ikkuna hyökkäykselle olisi avoinna ainoastaan toukokuusta heinäkuuhun sekä lokakuussa.

    Taiwanin pääsaarta suojaavat lisäksi useat pienemmät saaret, joille on sijoitettu niin tutkia kuin ohjusjärjestelmiä. Onkin todennäköistä, että Taiwanin varhaisten hälytysjärjestelmien ansiosta Kiinan sotavoimat kokisi raskaita tappioita jo ennen rantautumista.

    Muun muassa Taiwanin puolustusta kuvaavan The Chinese Invasion Threat -teoksen kirjoittajan Ian Eastonin mukaan Taiwan on puolustautujan unelmakohde. Eastonin ja hänen kollegoidensa laskelmien mukaan maihinnousu saarelle on mahdollista vain 14 rannan kautta, jotka nekin ovat vuorien, jyrkänteiden, kosteikkojen tai tiheään rakennettujen asutuskeskusten ympäröimiä. Maasto vaatisi kiinalaisjoukoilta monenlaisia kyvykkyyksiä ja tekisi joukkojen huollosta ja logistiikasta äärimmäisen vaikeaa.