Oikeus lomitukseen on pysymässä entisellään
Hallitusohjelmaan kirjattu 20 miljoonan euron leikkaus ei ole haukkaamassa maatalousyrittäjien oikeutta lomituksiin. Säästöjä on saatu aikaan jo etukäteen – MT:n saamien tietojen mukaan ehkä jopa koko leikkaussumman veroisesti.
Hallitusneuvotteluihin osallistunut kansanedustaja Jari Leppä (kesk.) sanoo, että jo säästynyt raha on laskettava hyväksi leikkauksia tehtäessä.
”Tarkoitus ei ole missään nimessä heikentää lomitusta, koska se koetaan erittäin tärkeänä asiana ja on olennainen osa viljelijöiden jaksamista.”
Myös Melan toimitusjohtaja Päivi Huotari uskoo, että lomapäivät ja sijaisavut pyritään säilyttämään ennallaan.
”Nyt on tärkeää saada kentälle viesti, että lomitusjärjestelmästä pidetään kiinni. Karjatalous on niin haastava homma, että lomitus on kullanarvoinen asia.”
Leppä pahoittelee, että lomitusjärjestelmän osalta on hallitusohjelmaan putkahtanut muutaman kirjaimen painovirhe.
”Hallitusohjelmassa lukee, että lomitusta pitää uudistaa yrittäjälähtöiseksi, vaikka se pitää olla yrittäjälähtöisesti eli lomaoikeutettujen näkökulmasta.”
Muutos tarkoittaa Lepän mukaan toiminnan virtaviivaistamista.
”Toimintatavat ja tekniikka ovat ajaneet nykyisen lain ohi. Tarvitaan kehittyneempi laki, mutta se ei tarkoita, että siirryttäisiin palvelusetelimalliin tai yrittäjäpohjaiseen lomitukseen.”
Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä valmistelee parhaillaan uutta lomituspalvelulakia.
Työryhmän puheenjohtaja, hallitusneuvos Riitta Kuusisto kertoo, että ministeriö odottaa aivan näinä päivinä EU:n komission kantaa Suomen alustaviin luonnoksiin.
”Esimeriksi lomituksen kestot pyritään pitämään mahdollisimman hyvin nykyisellään. Odotamme, mitä EU:sta sanotaan. Vastaus vaikuttaa siihen, miten säästökeinoja pitää arvioida.”
Kuusisto kertoo, että kiristyspaineita helpottaa se, että keväällä valtiontalouden kehyksissä on arvioitu lomitusjärjestelmän rahan tarve korkeammaksi kuin mitä se todellisuudessa on.
Vuosilomaan oikeutettuja maatalousyrittäjiä oli viime vuonna kaikkiaan noin 21 000. Melan mukaan lomituspalveluita käyttäneiden määrä on laskenut viime vuosina viitisen prosenttia joka vuosi.
Lomitusjärjestelmään kohdistuvia säästöjä saatiin edellisellä hallituskaudella toteutettua viisi miljoonaa euroa vuodessa ja ylikin.
Säästöjä on kertynyt muun muassa siitä, että kuukausipalkkaisten lomittajien työaika on saatu entistä tasaisemmin ja tehokkaammin käyttöön. Osa- ja määräaikaisten lomittajien käyttöä on sen ansiosta voitu vähentää.
Ministeriön työryhmän yksi pohdinnan aihe jatkossakin on juuri lomitusjärjestelyjen järkevöittäminen ja tehokkaampi suunnittelu.
Tätä nykyä lomitus hoituu valtaosaltaan kuntien kautta. Itse järjestetyn lomituksen piirissä on vajaa kymmenen prosenttia kaikista maatalousyrittäjistä.
Leppä uskoo, että tulevaisuudessakin on rinnakkain kaksi järjestelmää: kunnallinen lomitus sekä jo nykyisin toimivat muut lomituspalvelujen tarjoajat.
Kuusisto kertoo, että kilpailuoikeuden asiantuntijoilta on tullut viestiä, ettei nykyinen malli kaikkinensa vastaa olemassa olevia säännöksiä.
”Asiantuntijoiden mukaan kuntien tuottama lomituspalvelu on markkinoilla toimimista, joten kuntien pitäisi yhtiöittää palveluntuotanto. Nyt näyttää kuitenkin vähän siltä, ettei kunnilla ole siihen suurta intoa. Näitä asioita pitää nyt miettiä, mutta joka tapauksessa tämä puoli etenee hitaammalla aikataululla, joten suuria hyppäyksiä ei ole lähiaikoina tulossa.”
Kuusiston mukaan sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä pohtii nyt erilaisia vaihtoehtoja ja kun työ on saatu tehtyä, on keskustelun ja poliittisen päätöksenteon vuoro.
Riitta Ryynänen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
