Vuosikymmenten diktatuuri kaatui Syyriassa
Vain puolentoista viikon salamasodan jälkeen kapinalliset ilmoittivat sunnuntaina vapauttaneensa pääkaupunki Damaskoksen ja kaataneensa maata johtaneen Bashar al-Assadin hallinnon.
Al-Assadit pitivät Syyriassa valtaa yli 50 vuotta, sillä Bashar al-Assad peri vallan isältään Hafez al-Assadilta. Kuva presidentti Bashar al-Assadista on vuodelta 2002. LEHTIKUVA / AFP.Kymmenien vuosien verinen diktatuuri on kaatunut, mutta Syyrian tulevaisuus on sumea. Näin maan tilannetta kuvailee Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki.
"Uusi sivu on kääntynyt Syyrian erittäin verisessä historiassa", Ruohomäki sanoo STT:lle.
Vain puolentoista viikon salamasodan jälkeen kapinalliset ilmoittivat sunnuntaina vapauttaneensa pääkaupunki Damaskoksen ja kaataneensa maata johtaneen Bashar al-Assadin hallinnon. Al-Assadit pitivät Syyriassa valtaa yli 50 vuotta, sillä Bashar al-Assad peri vallan isältään Hafez al-Assadilta.
Presidentin olinpaikasta ei sunnuntaina ollut varmaa tietoa, mutta hänen arvioitiin paenneen maasta.
Myös Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola katsoo hallinnon nyt "kaikella todennäköisyydellä" kaatuneen.
Diktatuurin kaatumisesta huolimatta Syyrian sotaa ei asiantuntijoiden mukaan voi julistaa päättyneeksi.
"On mahdollisuus, että voittajien kesken tulee vielä aseellinen välienselvittely. Uhka siitä, että väkivalta jatkuu, on olemassa", Juusola sanoo.
"Mitään varmuutta ei valitettavasti ole siitä, että tilanne pysyisi hallinnassa ja rauhanomaisena", hän lisää.
Ulkoinen tuki ja puolustushalut lopahtivat
Vuonna 2011 alkaneessa Syyrian sisällissodassa on eletty vuodesta 2020 lähtien suhteellisen rauhallista tilannetta. Hallinnon kaatamista nyt johtanut jihadistiryhmä Hayat Tahrir al-Sham (HTS) on pitänyt majaansa kapinallisten hallussa olleella Idlibin alueella Luoteis-Syyriassa.
Taistelut alkoivat kiihtyä ensin maan pohjoisosassa viime viikolla, kun jihadistiryhmät ja niiden kanssa liittoutuneet Turkin tukemat ryhmät kävivät laajaan hyökkäykseen hallituksen joukkoja vastaan Aleppon ympäristössä. Al-Assadin hallinto kaatui lopulta niin nopeasti, että Juusola uskoo sen olleen yllätys jopa kapinallisille itselleen.
Hallinnon nopeaa romahtamista selittävät Juusolan mukaan sekä ulkoisen tuen lopahtaminen että puolustushalujen katoaminen. Iranin ja erityisesti Venäjän tuki Syyrian hallinnolle on Juusolan mukaan lähes loppunut.
Ruohomäki nimeää kolmanneksi al-Assadin hallinnon keskeiseksi tukijaksi Hizbollahin, joka puolestaan on ollut viime aikoina sidottu Libanoniin, jossa se on taistellut Israelin armeijaa vastaan.
"HTS ei olisi välttämättä kyennyt siihen, mihin se nyt kykeni, jos Hizbollah olisi ollut fyysisesti läsnä", Ruohomäki sanoo.
Syyrian armeijan nopeaa romahtamista hän ei lopulta pidä yllättävänä.
"Se on pitkälti asevelvollisista koostuva armeija, ja nuorilla sotilailla ei ollut mitään motivaatiota taistella diktaattorin puolesta."
Suistuuko maa kaaokseen?
Asiantuntijat alleviivaavat, että Syyrian tulevaisuus on nyt hyvin epävarma.
Juusola pitää positiivisena signaalina sitä, että Syyrian pääministeri on ilmaissut olevansa valmis yhteistyöhön kapinallisten kanssa, eikä kädenojennusta toistaiseksi ole torjuttu. HTS:n johtaja Abu Muhammad al-Julani sanoi sunnuntaina, että julkiset instituutiot pysyvät pääministerin alaisuudessa, kunnes niiden hallinta on virallisesti luovutettu.
Positiivinen kehityskulku olisi Juusolan mukaan esimerkiksi se, jos YK:n johdolla saataisiin nopeasti kansainvälistä tukea Syyrian poliittisille rakenteille ja siirtymistä kohti vaaleja. Myös taloudellinen tuki on hänen mukaansa tärkeää. Aseellisten joukkojen taas tulisi ymmärtää, että sisällissodan välttäminen on kaikkien etu.
"Jos näin ei tapahdu, alkaa ensin esiintyä ryöstelyä, samalla lailla kuin Saddam Husseinin kaatumisen jälkeen. Sitten eri ryhmittymät alkavat taistella vallasta aseellisesti ja tilanne päätyy kaaokseen ja sisällissotaan, jonka kautta Syyria jakautuu tai syntyy uusi johto", Juusola ennakoi.
"Kaikki mahdollisuudet ovat olemassa, sekä hyvät että pahat."
Koko yhteiskuntaa läpäisevää toimijaa ei ole
Syyrian kapinallisten joukkoa Juusola kuvaa epäyhtenäiseksi ja jännitteiseksi.
HTS:n rinnalla toinen tärkeä tekijä on Juusolan mukaan Syyrian kansallinen armeija -nimellä tunnettu koalitio, johon kuuluu kymmeniä erilaisia järjestöjä, monet niistä Turkin tukemia. Koalition sisäiset ryhmät ovat Juusolan mukaan ajoittain ottaneet yhteen keskenään, ja myös niiden välit HTS:ään ovat jännitteiset.
"Lisäksi on paljon paikallisia toimijoita eri puolilla Syyriaa ja kurdit omilla alueillaan", Juusola lisää.
Mikään toimija ei Juusolan mukaan ole tarpeeksi vahva hallitsemaan yksin ilman yhteistyötä muiden kanssa. HTS on ollut pohjoisessa merkittävä tekijä, mutta koko maan tasolla tilanne on eri.
"Mitään koko yhteiskuntaa läpäisevää toimijaa ei tällä hetkellä ole", Juusola sanoo.
Ruohomäki huomauttaa, että hallitseminen ja taisteleminen ovat kaksi eri asiaa. Toisaalta HTS onnistui hänen mukaansa ylläpitämään Idlibin alueella ainakin jonkinlaista järjestystä ja tuottamaan peruspalveluja alueen ihmisille.
Ilo muutoksesta, huoli tulevasta
Asiantuntijat arvioivat, että tavallisten syyrialaisten keskuudessa diktatuurin kaatuminen herättää toisaalta iloa ja toivoa, toisaalta huolta ja pelkoa.
Ruohomäki uskoo, että valtaosa kansalaisista iloitsee al-Assadin kaatumisesta.
"Tavallisesta kansasta suurin osa inhosi al-Assadin regiimiä. Se oli erittäin brutaali ja käytti erittäin verisiä toimia omia kansalaisiaan kohtaan", Ruohomäki arvioi.
Läsnä lienee kuitenkin myös pelko siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
"Varmasti moni on huolissaan, johtaako tämä uuteen väkivaltaan tai jollain lailla ääriuskonnolliseen hallintoon, joka nousee viime kädessä voittajaksi", Juusola sanoo.
Juusola muistuttaa, että lähimaissa on myös miljoonia syyrialaisia pakolaisia, jotka toivovat pääsevänsä kotiin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
