Normitalkoiden vuosi huipentui isoon mielenosoitukseen Seinäjoella

350 viljelijää vaati Seinäjoella marraskuun 25. päivänä Maaseutuvirastoa maksamaan viljelijätuet ajallaan. Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo vakuutti, että valtaosa tuista pystytään maksamaan vuonna 2015. Johannes Tervo Kuva: Viestilehtien arkisto

Byrokratian purkaminen oli vuoden termi.

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) lupasi syyskuussa Seinäjoella puuttua viljelijöiden kohtuuttomaksi kokemaan byrokratiataakkaan.

”Nyt on päästävä sanoista tekoihin, ja turhaa byrokratiaa on aidosti purettava”, Orpo lausui.

Orpon mukaan Euroopan unionin yhteistä maatalouspolitiikkaa sorvattaessa Suomen tavoitteena on vähemmän byrokraattinen kokonaisuus.

Myös tuore maatalouskomissaari Phil Hogan on linjannut byrokratian purkamisen olevan yksi ensi vuoden tärkeimmistä tavoitteista.

Euroopan komission uusi puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on luvannut vetää isot linjat ja puuttua pikkuasioihin maltilla.

Paremmasta sääntelystä vastaa nyt komission ensimmäinen varapuheenjohtaja Frans Timmermans.

Ensi vuoden työohjelmasta komissio haluaa karsia 80 hitaasti edennyttä ja kiistanalaista ehdotusta. Sääntelyä on purettu jo aiemminkin. Refit-hanke alkoi vuonna 2012.

Komission mukaan jopa kolmasosa EU-lainsäädäntöön liitetystä hallinnollisesta rasituksesta johtuu kansallisesta täytäntöönpanosta.

Esimerkiksi ruokaturvallisuuden saralla jäsenmaat eivät käytä hyväkseen mahdollisuutta vähentää pienyritysten taakkaa.

Hallinnon ja sen vaatiman byrokratian kasvu on kirvoittanut arvostelua puolueilta.

Keskusta listasi elokuussa 101 ehdotusta byrokratian purkamiseksi. Lähes kaikki eduskuntapuolueet kannattivat normitalkoita.

Stubbin hallituksen ohjelmassa mainitaan, ettei hallitus lisää kuntien tehtäviä. Kuntien tehtäviä ei ole onnistuttu karsimaan, tunnusti liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko (kok.) marraskuussa.

”Kaikki ministeriöt ovat syyllistyneet kuntien tehtävien lisäämiseen. Uusia tehtäviä annetaan, mutta rahoitusta ei”, ministeri totesi Oulussa.

Ylimitoitettu hallinnointi vähentää työpaikkoja, estää yrittäjyyttä ja nujertaa kansalaisten yleistä aktiivisuutta.

Emeritusprofessori Jyrki Tala arvioi kesäkuussa Ylelle, että sääntely maksaa Suomelle yli 20 miljardia euroa vuodessa.

Lupabyrokratian purkaminen toisi Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen mukaan vauhtia talouteen ja investointeihin. Yritysten mukaan lupahallinnon rattaissa on 3,6 miljardin euron edestä investointeja.

Suomesta alkunsa saanut, tänä vuonna 35 maahan levinnyt Ravintolapäivä on esimerkki kansalaisaktiivisuudesta: ideana on perustaa ravintola päiväksi säännöksistä välittämättä.

Marraskuun lopussa Petteri Orpolla tuli taas asiaa Seinäjoelle. 350 viljelijää osoitti mieltään maataloustukien maksamiseksi ajallaan.

Maaseutuvirasto ilmoitti lokakuussa, että 40 prosenttia ensi vuoden maatalostuista maksetaan vasta seuraavana vuonna. Syynä olivat viraston yt-neuvottelut ja EU:n maatalous- ja maaseutupolitiikan uudistuksen edellyttämän valvonnan lisääntyminen.

Orpo lupasi lisärahoitusta.

”On sanottu, että hyvä johtaja on onnistunut silloin, kun se tekee itsensä tarpeettomaksi. Usein tuntuu, että suomalainen maatalousbyrokratia pyrkii samaan tavoitteeseen: kun maatalous on Suomesta tapettu, ei byrokratiaakaan tarvita”, tiivisti maatalousyrittäjä Hannakaisa Heikkinen alan tuntoja MT:n mielipidepalstalla.

PAULA LIESMÄKI

Nyt on

päästävä

sanoista tekoihin,

ja turhaa

byrokratiaa on

aidosti purettava.«

Avaa artikkelin PDF