KIRJA Santeri Alkion päiväkirjoissa korostuu kansanvalta

Santeri Alkion maalaisliitto ei tyytynyt yksin agraarisen edunvalvonnan puolueeksi. Alkio loi kansallisliberaalinen sivistyspuolueen.

Professori Kari Hokkanen selittää tällä, miksi maalaisliitto ja keskustapuolue vakiinnuttivat pysyvän kannatuksen Suomessa. Ero on suuri pohjoismaisiin veljespuolueisiin.

Hokkanen on toimittanut Santeri Alkion päiväkirjat. Ne ilmestyivät perjantaina kolmena paksun niteenä. Sivuja on yhteensä yli 1 800.

”Alkio oli enemmän ideologi kuin poliitikko”, Hokkanen luonnehtii.

Maalaisliitto veti Alkion johdolla rajaa oikeistoon sosiaalisessa ja sivistyksellisessä tasa-arvossa. Kansanvalta korostui, luokkataistelua ja populismia torjuttiin.

Alkio linjasi ratkaisevasti, että Suomesta tuli tasavalta eikä kuningaskunta. Hän vaikutti selkeästi demokratian säilymiseen 1930-luvun taitteen oikeistopuhureissa.

”Hänen taidemakunsa läheni samaa mitä perussuomalaiset esittivät nyt vaaliohjelmassaan”, Hokkanen vertaa.

Naiskysymyksissä Alkio edusti aikansa mieslinjaa. Ihmisenä Alkiota luonnehditaan herkäksi ja särmikkääksi. Hän kiivaili, loukkaantui ja masentuikin.

Päiväkirjat sisältävät kiperiä kommentteja aikalaisista vaikuttajista. Lukija joutuu tosin etsimään niitä työläästi. Henkilöhakemistoa ei ole.

Asiakkuusjohtaja Raimo Savolainen Editasta nostaa Alkion mitalisijoille Suomen itsenäistymisen alkuajan vaikuttajista. Alkion päiväkirjat ovat Editan kustantamat.

Päiväkirjojen kustantaminen liittyy Suomen satavuotisen itsenäisyyden juhlavalmisteluihin. Juhlavuosi koittaa neljän vuoden päästä.

Edita sopi pari viikkoa sitten julkaisevansa Oskari Tokoin kootut teokset. Neuvotteluja käydään Väinö Tannerin, Gustaf Mannerheimin sekä Hannes Gebhardin kootuista.

Suomen keskusta pitää Alkiota yhä keskeisenä aatemiehenään. Puheenjohtaja Juha Sipilä ja puolueen kerma osallistuivat päiväkirjojen julkistukseen.

Alkio toimi pitkään maalaisliiton kansanedustajana ja eduskunnan varapuhemiehenä. Nykyinen puhemies Eero Heinäluoma (sd.) vastaanotti päiväkirjat tuoreeltaan.

Politiikasta Alkio vetäytyi vuoden 1921 vakavan sairastumisensa jälkeen. Hän toimi kirjailijana ja Ilkan päätoimittajana kuten päiväkirjojen toimittaja Hokkanenkin sittemmin. Alkio kuoli vuonna 1930.

JUHANI VIITALA

Avaa artikkelin PDF