Liimaliitos voisi päihittää naulalevyt
Tuomo Poutasen mukaan hänen patentoimansa liitos mahdollistaa rakenteet, joita nykyisin ei voi tehdä. Jussi Partanen Kuva: Viestilehtien arkistoPOMARKKU (MT)
Tampereen teknillisen yliopiston dosentti Tuomo Poutanen on siitä erikoinen oppinut, että hänen ajatusjälkensä näkyy vähän joka talossa, jos tarkkaan katsoo.
Poutanen on paitsi dosentti, myös keksijä ja yrittäjä. Hänen erikoisalaansa on puun liittäminen yhteen. Poutanen on kehittänyt naulalevyjä, joita käytetään esimerkiksi kattoristikoissa.
”Minun väitöskirjatutkimuksessa kehitetyllä teorialla suunnitellaan lähes kaikki ristikot Suomessa, ja lähes kaikki Suomen naulalevyristikot valmistetaan minun kehittämälläni naulalevyllä”, Poutanen toteaa.
Nykyisin häntä kiinnostavat naulalevyjen sijaan liimatut rakenteet. Ne ovat naulattuja lujempia ja kestäisivät tultakin paremmin.
”Tavallinen rakennusinsinööri vieroksuu liimaa. Rakentajat ovat vanhanaikaisia. Lentokoneen siivetkin liimataan.”
Naulalevyjen korvaaminen houkuttelee Poutasta myös taloudellisessa mielessä. Hänen mukaansa kattoristikoita myydään vuosittain 15 miljardilla eurolla. Se on iso kakku kaapattavaksi. Se, joka onnistuu vakuuttamaan rakentajat entistä paremmalla ratkaisulla, voi rikastua.
Naulalevyjen markkinat ovat nykyisin merkittävissä määrin yhdysvaltalaisen miljardöörin Warren Buffettin omistuksiin kuuluvan Mitekin hallussa, Poutanen kertoo.
Hänen arvionsa mukaan yhtä parhaista liimaliitoksista tekee saksalainen, rakentamistuotteita valmistava Peri. Sen keksintö on jo 45 vuotta vanha, joten se olisi vapaata riistaa kenen tahansa hyödynnettäväksi. Peri tekee palkkinsa pohjoismaisesta puusta, koska sitä pidetään hintaansa nähden lujana.
Mutta Perin tehdas sijaitsee Saksassa. Valmiita tuotteita kuljetetaan sieltä Suomenkin rakennuksille.
”Kyllä meidän pitäisi hävetä Suomessa.”
Peri mainitsee verkkosivuillaan, että sen ristikkopalkkeja hyödynnetään esimerkiksi metsäteollisuusyhtiö UPM:n uuden pääkonttorin työmaan betonimuoteissa Helsingissä.
Entä onko vielä parempaa puuliitosta? Sellaisen Poutanen sanoo keksineensä itse.
Poutasen kehittämä sormiliitos jyrsitään vinosti toisiinsa osuviin kappaleisiin ainoastaan liitoksen alueelta siten, että sormijyrsinnät eivät jää näkyviin. Se on lujuuden kannalta paras tapa.
Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta kukaan ei ole sellaista liitosta aikaisemmin jyrsinyt, ei ainakaan patentoinut. Poutasen ratkaisulle on myönnetty maailmanlaajuinen patentti.
Liitos on vaikea jyrsiä. Jyrsintätekniikka on kuitenkin kehittynyt. Tarvittava kone on kallis, mutta Poutasen liitos on mahdollista tehdä nopeana sarjatuotantona.
Isojen oksien kohdalle sormien jyrsiminen ei onnistu. Siksi kuusi on pienioksaisena lajina sopivin materiaali.
Lujan liitoksen avulla rakentamisessa voitaisiin säästää raaka-aineita ja tilaa. Poutanen laskee, että liimaristikkopalkki maksaa vähemmän mutta on parempi kuin täyspuinen liimapuupalkki.
Puuristikosta on helpompi sujauttaa putkia ja kaapeleita läpi kuin massiivipuusta. Ja katon alle jäävistä tiloista saadaan entistä avarammat, jos kattotuolien liitokset eivät tarvitse vinotukia.
Sellaisen liitoksen on kestettävä taivutusta. Poutasen palkkeja on koeteltu rasituskokeissa, joissa rakennetta kuormitetaan eri suunnissa sortumiseen asti. Kokeet ovat onnistuneet.
”Liitos on kestänyt, mutta puu murtuu, yleensä liitoksen vierestä.”
Poutanen on etsinyt viisi vuotta rahoitusta liimaristikkopalkkiensa kaupallistamiseksi. Keksintösäätiö myönsi 30 000 euroa patentteja varten. Niiden ylläpito maksaa 10 000 euroa vuodessa. Tuotantoa varten rahaa ei ole herunut. Se turhauttaa.
”Innostaisin mollaamaan Kemijärven tapausta. Arktokseen pantiin tiettävästi noin 40 miljoonaa euroa. Minä tarvitsisin miljoonan pilottilinjan tekemiseen. Minun tuotteeni potentiaali on suurempi kuin Suomen mekaanisen metsäteollisuuden liikevaihto.”
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
