Kemera-rahastosta lisäpotkua metsäsektorille
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila on täysin oikeassa siinä, että metsänomistajien verotaakkaa ei tule lisätä. Valtio ja kunnat haluavat nykytilanteessa ymmärrettävästi lisää verotuloja, mutta sitä ei pidä tehdä metsien kiinteistöveron tai jonkun muun osittain valtiolle tai kunnalle menevän veroluonteisen maksun kautta.
Mutta kiinteistöveron vastustaminen ei saa peittää alleen asiallista keskustelua esimerkiksi kestävän metsätalouden rahoituslain (kemera) tulevaisuudesta ja metsien omistuksen rakenteesta.
Kemeraa aiotaan joidenkin tietolähteiden mukaan ajaa alas. Toivottavasti näin ei käy, sillä silloinhan me menettäisimme tärkeän valtiollisen ohjaus- ja tukijärjestelmän.
Kemera tulee säilyttää vähintään nykytasolla, mutta sitä tulee uudistaa ja yksinkertaistaa asiantuntijoiden viitoittamaan suuntaan. Nykyinen suuntaus, jolla rahoituslain kautta paikataan laiminlyötyä metsänhoitoa, osoittaa ilmiselvästi ongelmien olemassaolon.
Kemerarahoitusta tulee entistä enemmän kohdentaa taimikon varhaishoitoon, metsäenergian markkinoille saattamiseen ja metsäautoteiden kunnossapitoon. Viime vuonna Kemeran kautta maksettiin metsänomistajille 82 miljoonaa euroa. Voisiko tämän summan tuplata? Periaatteessa kyllä.
Tämä olisi tehtävissä perustamalla Kemera-rahasto, johon metsänomistajat ja valtio pistäisivät kumpikin 82 miljoonaa euroa. Näin kasassa olisi yli 160 miljoonan potti käytettävissä pelkästään metsätalouden tarkoituksiin. Aktiivinen metsänomistaja saisi siis eurolla kaksi euroa. Sanomattakin on selvää, että yksinkertaistettuun Kemeraan liittyisi kevyempi byrokratia!
Panostukset rahastoon tulisivat täysimääräisesti takaisin metsänhoidollisten toimenpiteiden kautta tai puun myynnin verotuksen yhteydessä (vähennys verosta). Näin aktiivisen metsänomistajan verorasitus ei nousisi nykytasosta. Metsänhoidollisesti passivoituneen metsänomistajan kannattaisi puolestaan miettiä jatkaako entiseen malliin vai ottaako aktiivisemman otteen metsänhoitoon.
Kyseessä ei siis olisi vero eikä lisävero. Valtio, kunta tai seurakunta ei saisi rahastosta suoraan yhtään euroa vaan rahaston varat käytettäisiin täysimääräisesti metsätalouden edistämiseen ja metsänomistajien hyväksi. Kansantalous hyötyisi välillisesti nykyistä enemmän erilaisten kerrannaisvaikutusten ja työllisyyden kautta.
Meidän on haettava aktiivisesti keinoja, joilla uusiutuvan luonnonvaran tarjoamat mahdollisuudet hyödynnetään nykyistä paremmin. Metsävaramme mahdollistavat kotimaisen puun käytön lisäämisen lähes puolella nykytasosta.
Metsien käytön aktivoituminen vauhdittaisi uusien investointien saamista puun jalostukseen. Näköpiirissä on mahdollisuus lisätä vientituloja vuosittain usealla miljardilla eurolla ja kuroa samalla umpeen Suomen taloutta piinaavaa kestävyysvajetta.
Veroja korottamalla Suomi ei valitettavasti selviä. Siitä pitää kansainvälinen verokilpailu huolen. Toimintoja pitää vain tehostaa ja noudattaa kustannuskuria.
Helppoa se ei tule olemaan. Siihen tarvitaan uusia ajatuksia, keskustelua ja halua olla maailman paras metsänhoidon maa.
Markku Eestilä
kansanedustaja (kok.)
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
