Valtio tukee jokaista oopperalippua 230 eurolla, maataloutta vuosittain 185 eurolla kuluttajaa kohti

”Sakki on hirveän reipasta ja toivon sen välittyvän yleisöllekin”, viestintäjohtaja Liisa Riekki sanoo. Kuvassa kohtaus Liisa ihmemaassa -baletista. Kuva: Mirka Kleemola

Kansallisooppera ja -baletti on Suomen tuetuin taidelaitos. Se saa valtion budjettirahaa 39 miljoonaa euroa vuodessa, josta kaksi kolmasosaa veikkausrahoista, kymmenes pääkaupunkiseudun kunnilta ja 23 prosenttia omana hankintana. Tukea maksetaan 230 euroa myytyä lippua kohti.

Vertailun vuoksi: maataloutta tuetaan kansallisesti noin 185 eurolla henkeä eli ruuan kuluttajaa kohti. EU-tukien kanssa summa on 320 euroa.

Kansallisteatterille valtio maksaa 11 ja kansallisgallerialle eli Ateneumille, Kiasmalle ja Sinebrychoffin taidemuseolle 12 miljoonaa euroa.

Valtaosa oopperan 23 prosentin oma­rahoituksesta tulee pääsy­lipuista. Ne maksavat viestintä­johtaja Liisa Riekin mukaan mieli­kuvia vähemmän. Lipun hinta on keskimäärin alle 50 euroa, parven 15 euron paikoista ensi-illan parhaiden paikkojen yli 100 euroon. Paikkoja salissa on 1 300.

”Suomalainen oopperalippu on halpa verrattuna USA:han tai Keski-Eurooppaan.”

Pääjohtaja Päivi Kärkkäinen tunnetaan tarkan euron naisena. Henkilöstö on vähentynyt hänen 9-vuotisen johtajakautensa aikana 60 hengellä.

Tänä vuonna talo aloitti varainhankinnan eli lahjoitusten keräämisen. Myös maakuntien raha kelpaisi.

”Jos jostakin löytyisi henkilö, jonka mielestä olisi hienoa, että omalla paikkakunnalla esitettäisiin oopperaa parina, kolmena iltana”, Riekki vihjaa.

Vaikka talo sijaitsee Helsingissä, se kuuluu koko Suomelle. ”Tämä on jokaisen suomalaisen ooppera”, Riekki tähdentää.

”Tietenkin tänne on helpompaa tulla pääkaupunkiseudulta kuin Sotkamosta tai Lapista mutta suoratoistoilla esitykset näkyvät sinnekin.”

Suoratoisto tarkoittaa maksutonta suoraa verkkolähetystä. Viime vuonna kotisohville välittyi kymmenen lähetystä ja niillä oli 800 000 katsojaa.

Lisäksi viime vuonna oopperan väki kiersi 103 esityksellä 24 kunnassa. Maksullisissa ja maksuttomissa näytöksissä on 300 000 kävijää vuodessa.

Päänäyttämön esitys sitoo keskimäärin 280 ihmistä yhdeksi illaksi, esiintyjistä ja muusikoista tekniikkaan ja aulahenkilökuntaan.

”Tämä on erittäin työvoimavaltaista. Tekniikkaa on paljon, puvut tehdään käsin, kuorossa on 50 henkeä ja orkesterimontussa yli sata muusikkoa. On puuseppiä, metallimiehiä ja monia ammatteja, joita ei muualla maassa enää ole. Vai missä muualla värjäri saa kuukausipalkkaa?”

Kuukausipalkkaisia työntekijöitä on 530, joista 260 estradiesiintyjiä kuorossa, orkesterissa, laulusolisteina tai balettitanssijoina.

”Tietenkin voidaan kysyä, tarvitaanko tätä. Joidenkin mielestä ehkä ei, mutta mielestäni suomalaisella oopperalla ja baletilla on kansallinen kulttuuriarvo.”