uutistausta Liittovaltion ensi askel
Euroopan poliittiset päättäjät ovat piinallisen hyvin perillä siitä, miten epäsuosittua on puhua ääneen EU:n muuttamisesta liittovaltioksi. Huomenna alkavassa EU-päämiesten Eurooppa-neuvoston kokouksessa tärkeimpänä aiheena on Euroopan talous- ja rahaliiton (Emu) kehittäminen.
Tuskin näemme yhtään EU-johtajaa, joka tulee kansallisen lehdistön eteen kertomaan suotuisasta liittovaltiokehityksestä.
Vaikka siitä tässä joka tapauksessa on kysymys.
Komission puheenjohtaja José Manuel Barroso esitteli marraskuun lopussa käsikirjoituksen ”aidon talous- ja rahaliiton luomiseksi”, joka on 51-sivuinen ”tiekartta”. Se jäi tuolloin julkisuutta hallinneen uusimman Kreikka-pelastuspaketin varjoon. Huomenna eurojohtajat nostavat ensi kertaa pöydälle tämän, kuukausiaikataulua myöten yksityiskohtaisen suunnitelman.
Barroson perusteellinen muistio sisältää syvälle käyviä uudistuksia, kuten euromaiden budjettivallan vaiheittainen siirtäminen kansalliselta parlamentilta komissiolle. Keskitetty kontrolli ulottuu jäsenmaiden julkiseen talouteen sekä vero- ja työllisyyspolitiikkaan.
Komissio saisi oikeuden päättää EU:n yhteisistä velkakirjoista, niin sanotuista eurobondeista.
Velkojen ja varojen virtaa on tulossa hoitamaan yhteinen Emu-varainhoitoelin.
Komissio saisi hallintaansa budjetin, joka voi kantaa veroja sekä ottaa velkaa. Kaikki siis tunnusmerkkejä, jotka vastaavat ajatusta liittovaltiosta.
Osa Barroson tiekartasta onkin jo sovittu. Se on pankkiunioni, aluksi pankkitarkastus, joka ei tarvitse perussopimusten muutoksia.
Euroopan keskuspankki (EKP) on antanut luotoja Etelä-Euroopan velkamaiden ongelmapankeille riittämättömiä takauksia vastaan. Siitä huolimatta, että luottoluokituslaitosten mukaan näiden maiden valtiolainapaperit ovat täyttä roskaa, niin ne otetaan EKP:n lainojen vakuuksina aivan vakavasti. Ja nyt EKP täytyy pelastaa näiden kelvottomien lainojen alaskirjauksen aiheuttamalta perikadolta.
Pankkiunionin esiaste, pankkitarkastus tulee EKP:n yhteyteen. Sama EKP siis päättää siitä, pääomitetaanko ongelmapankki uudelleen vai poistetaanko luottolaitos markkinoilta.
EKP päättää tietenkin oman etunsa nimissä pankin pelastamisen puolesta, koska se pelastaa siinä samalla itsensä.
Uudet varat tulevat Euroopan vakausmekanismilta EVM:ltä. Eli jäsenvaltioilta. Kannattaa huomata, että velkamaiden pelastuspaketeista toiseen kansainvälinen valuuttarahasto IMF on pienentänyt omaa osuuttaan kuluista.
EKP:n neuvostossa hallitsevat Etelä-Euroopan velkamaat Ranskan johdolla 70 prosenttia äänivallasta.
Kuuden kriisimaan - Irlanti mukaan luettuna - pankeissa muhii saksalaisen IFO-instituutin mukaan 9,4 biljoonan euron sitoumukset. Se on kolme kertaa niin paljon kuin näiden maiden valtiovelat (3,4 biljoonaa euroa).
Nämä ovat niin murskaavan suuria summia, että jos jokin menee pieleen, niin jo murto-osat näistä sitoumuksista voivat horjuttaa kokonaisia valtioita. Siksi maksajaksi tarvitaan keskitetysti kontrolloitu valtioyhteisö, Euroopan yhdysvallat.
JORMA MATTILA
Euroopan poliittiset päättäjät
ovat piinallisen hyvin perillä siitä,
miten epäsuosittua on puhua ääneen EU:n muuttamisesta liittovaltioksi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
