Maaseutu ei elä myötätunnosta

Suomalaisella maaseudulla on tutkimusten mukaan paljon ystäviä, koska lähes 90 prosenttia suomalaisista kannattaa elinvoimaista maaseutua. Vaikka maaseudun merkitys ymmärretään, ei se ole näkynyt juurikaan käytännön poliittisissa päätöksissä.

Maaseutu ja maatalous ovat joutuneet kantamaan kokoaan suuremman taakan julkisen talouden tervehdyttämisponnisteluissa. Maan hallituksen peräänkuuluttamat byrokratiatalkoot ovat maaseudun osalta johtaneet säätelyn lisääntymiseen.

Kuvaavaa tilanteelle on, etteivät kaikki kevään kylvöihin liittyvät hallinnolliset päätökset ole vieläkään viljelijöiden tiedossa. Esimerkiksi päätökset ympäristökorvaukseen sitoutumisesta pitää tehdä, vaikka kaikki ehdot eivät ole tiedossa. Myös Euroopan komission linjaus pysyvistä nurmista puuttuu edelleen.

Vajaa kuukausi sitten Suomessa vieraillut maatalouskomissaari Phil Hogan lupasi ymmärtämystä Suomen maatalouden erityispiirteille. Toivottavasti ymmärrystä riittää päätöksiin asti.

Maatalous on joutunut EU:n ja Venäjän välisen kauppasodan maksumieheksi. Komissiolta tullut kädenojennus oli tyhjää parempi, mutta vahinkoihin nähden marginaalinen. Lisää tukea ei ole näköpiirissä, vaikka johtavat päättäjät ovat vedonneet yhteisvastuuseen.

Joka tapauksessa maaseudulla ja maataloudella on vaalien alla paljon ystäviä myös kansanedustajaehdokkaiden joukossa.

Ehdokkaiden Maaseudun Tulevaisuuden vaalikoneeseen antamien vastausten mukaan tulevan vaalikauden tärkein maatalouspoliittinen tavoite on omavaraisuus. Lähes yhtä tärkeänä tavoitteena on viljelijöiden toimeentulon turvaaminen ja ruuan turvallisuus sekä puhdas ympäristö.

Ehdokkaiden tärkeänä pitämän omavaraisuuden edellytyksinä on elinvoimainen ja kannattava maatalous sekä omissa käsissä oleva elintarviketeollisuus.

Vastausten perusteella maatalouden tukien lisäleikkauksia ei ole tulossa. Toivottavasti mielipiteet eivät vaalien jälkeen muutu, koska maatalouden kannattavuus on jo nyt todella heikko.

Suomessa on lähes yksimielisyys siitä, että biotaloudessa on tulevaisuuden avaimet. Hallituksen noin vuosi sitten julkistamassa biotalousstrategiassa asetettiin tavoitteeksi, että biotalouteen luodaan 100 000 uutta työpaikkaa ja sadan miljardin euron tuotto vuoteen 2025 mennessä.

Tavoite on hyvä, mutta toteuttamisen kanssa on vielä paljon tekemistä. Käyty kiistely metsähakkeeseen käytettävän puun koosta ei anna kovin dynaamista kuvaa päätöksenteosta. Metsiin ei tarvittaisi yhtään lisää byrokratiaa.

Tulevan hallituksen tehtäväksi jää biotalousstrategian toimeenpaneminen. Se olisi hyvä aloittaa lisäämällä varoja teiden kunnossapitoon. Ilman toimivia liikenneyhteyksiä biotaloutta ei synny. Teiden korjausvelkaa ei ole varaa enää yhtään kasvattaa.

Biotalouden varaan laskevien päättäjien on muistettava, että biotalouden juuret ovat syvällä maaseudulla.

Ymmärryksestä ja myötätunnosta huolimatta maaseutu on jäänyt nykyiselläkin vaalikaudella ainakin jossain määrin heitteille. Juhlapuheiden sanoma maaseudun merkityksestä ei ole jaksanut kantaa päätöksentekopöytiin saakka.

Yhteiskunnan päättämät investoinnit ovat kohdistuneet pääasiassa suuriin kasvukeskuksiin. Maaseudun osana on ollut julkisten palvelujen heikentyminen.

Ensi sunnuntaina valittavalla eduskunnalla on edessä valtava urakka. Siitä ei selvitä, ellei koko Suomen voimavaroja oteta käyttöön. Maaseudulla on tässä savotassa erittäin tärkeä rooli, jos siihen annetaan mahdollisuus.

Koko Suomen

voimavarat otettava käyttöön.

Avaa artikkelin PDF