Liperiläinen Pasi Karosto on tottunut varautumaan poikkeusoloihin – nyt hän kertoo, miten koronavirukseen pitäisi suhtautua

Jokaisen suomalaisen kannattaa Karoston mukaan itse miettiä sitä, mihin riskeihin omassa tilanteessa on järkevää varautua. Kuva: Lari Lievonen

Liperiläinen erityisopettaja Pasi Karosto on omien sanojensa mukaan tottunut varautumaan poikkeusoloihin jo lapsuudestaan lähtien. Karostosta tuli tunnettu varautumisasiantuntija sen jälkeen, kun hän kirjoitti vajaat kymmenen vuotta sitten selviytymisoppaan.

Meillä Suomessakin jylläävä koronavirus on saanut jotkut kansalaiset hamstraamaan kaupoista esimerkiksi käsidesiä ja wc-paperia. Vaikka Karosto pitääkin järkevänä sitä, että käsidesiä hankitaan varastoon, ei hän silti täysin ymmärrä hamstrausta.

"Se on ehkä väärä lähtökohta, että nyt sitten yhtäkkiä herätään ja hamstrataan kaikkea. Tätä kaikkea kannattaisi olla koko ajan kotona ihan kaikilla", hän sanoo.

Karosto huomauttaa, että varautuminen helpottaa normaalia elämää.

Koronaviruksen seurauksena Karosto on täydentänyt kotinsa ruoka- ja muita varastoja niin, että koko perhe selviää kotona tavallista pidempään. Tässä tilanteessa varastossa on normaalia enemmän kuivaelintarvikkeita ja jauhoja.

"Kotivaraan liittyvät tietysti kaikki muutkin kuin vain elintarvikkeet, kuten lääkkeet, hygieniatarvikkeet wc-paperista lähtien", Karosto huomauttaa.

Karosto kertoo, että hän itse on varautunut niin, että koko hänen nelihenkinen perheensä selviäisi tarvittaessa kahden kuukauden ajan. Normaalitilanteessa Karosto varautuu siihen, että ruoka- ja muut tarpeet riittävät kuukaudeksi.

Mitään erityisiä järjestelyitä poikkeustilannevarautuminen ei ole Karoston mukaan vaatinut, sillä esimerkiksi ruokatarpeet ovat mahtuneet hyvin keittiön kaappeihin ja varastoihin.

Viranomaisten suosituksen mukaan kansalaisten pitäisi varautua siihen, että esimerkiksi ruokaa on varastossa 72 tunniksi.

"Se kuulostaa omaan korvaan älyttömän lyhyeltä ajalta", Karosto kommentoi.

Jokaisen suomalaisen kannattaa Karoston mukaan itse miettiä sitä, mihin riskeihin omassa tilanteessa on järkevää varautua.

"Itse pitäisin tämän homman mahdollisimman maanläheisenä sillä tavalla, että ei lähdetä lietsomaan mitään kauhukuvia", hän korostaa.

Jos varautumista ei ole tähän päivään mennessä aloittanut, Karosto kannustaa ensimmäisenä miettimään, mitä elintarvikkeita käyttää vaikkapa mahdollisen koronaviruskaranteenin osuessa kohdalle. Sen jälkeen on syytä suunnata katse lääkkeisiin, hygieniatarvikkeisiin ja lemmikkien ruokiin.

"Jos ylipäätään varautumista ajattelee, siihenhän liittyy myös se, että on esimerkiksi vaihtoehtoinen tapa laittaa ruokaa", hän lisää.

Kotivaran riittävyyttä ja varautumista voi kokeilla esimerkiksi niin, että laittaa talostaan sähköt pois perjantaina ja on ilman sähköjä sunnuntaihin saakka.

"Veikkaan, että se aika nopeasti opettaa sen, mitä kaikkea kannattaa hommata", Karosto neuvoo.