Puoluekanta, kyvykkyys ja näkemykset ratkaisivat kuntavaaliehdokkaan valinnan

Tutkimus on ensimmäinen laaja selvitys suomalaisten äänestämisestä ja äänestysperusteista kuntavaaleissa. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA 

Ehdokkaan puoluekanta, kyvykkyys hoitaa asioita, luotettavuus sekä näkemykset olivat ratkaisevia, kun ihmiset valitsivat kuntavaaliehdokastaan viime vaaleissa. Lähes joka toinen myös tunsi äänestämänsä kuntavaaliehdokkaan henkilökohtaisesti, ilmenee tänään julkistetusta dosentti Sami Borgin kirjasta Kuntavaalitutkimus 2017.

Tutkimuksen perusteella noin kaksi viidestä ei käyttänyt äänioikeuttaan kuntavaaleissa. Äänestämättä jättivät erityisesti 25–34 -vuotiaat, joilla ei ole ammatillista koulutusta. Siinä missä lähes kaikki 75 vuotta täyttäneet pitävät äänestämistä velvollisuutena, alle 25-vuotiaista nuorista harvempi kuin joka toinen on samaa mieltä.

Tutkimus on ensimmäinen laaja selvitys suomalaisten äänestämisestä ja äänestysperusteista kuntavaaleissa. Se perustuu rekisteriaineistoihin ja kyselyyn, johon vastasi yli 1  700 ihmistä. Kyselyn toteutti Kantar TNS kuntavaalien jälkeen.

Tutkimuksen mukaan ehdokasta etsivät ovat selvästi kiinnostuneempia paikallisista ja alueellisista asioista kuin valtakunnallisista asioista. Puolet vastaajista oli kuitenkin sitä mieltä, että valtakunnalliset asiat painottuivat viestinnässä paikallisten aiheiden kustannuksella.

Äänestäjät halusivat valinnallaan vaikuttaa kuntapalveluista erityisesti terveydenhuoltoon, vanhustenhuoltoon ja koulutukseen. Valtakunnallisissa asioissa tärkeimpiä olivat sote-uudistus, työllisyys ja valtion taloudellinen tilanne.

Borg arvioi, että tulevissa maakuntavaaleissa oman kunnan ehdokkaan saaminen maakuntavaltuustoon saattaa nousta tärkeäksi äänestysperusteeksi ohi esimerkiksi puoluekannan.