Nämä ovat MTK:n pomopelin taustat ‒ ehdokkaiden esiinryntäykselle on synkkä syy
Näin kova kiinnostus järjestöjohtoon on uutta, mutta yhtään naista ei ole edelleenkään tarjolla. Valinnat tehdään kahden viikon kuluttua, ja lisää ehdokkaita mahtuu vielä mukaan.
Tähän mennessä MTK:n puheenjohtajistosta kiinnostuneita ovat vasemmalta Juha Marttila, Markus Eerola, Tero Lahti, Arto Laine, Mauno Ylinen ja Pekka Pesonen. Kuva: Jarkko Sirkiä15.11.202215:00
MTK:n valtuuskunta kokoontuu parin viikon kuluttua, ja tällä kertaa se saa päätettäväkseen useampiakin henkilövalintoja. Erovuorossa on koko puheenjohtajisto eli 1. puheenjohtaja, Juha Marttila, 2. puheenjohtaja Mauno Ylinen ja 3. puheenjohtaja Markus Eerola. Marttila on ollut tehtävässään vuodesta 2009, Ylinen vuodesta 2010 ja Eerola vuodesta 2011.
Kaikki ovat ehdolla myös jatkoon, mutta kaikille on ilmestynyt myös vastaehdokas eli haastaja. Vastaavaa koko johtotroikan vaihtamisyritystä ei olla nähty miesmuistiin. Eikä naisia millään näistä palleilla.
Johtokunnan puheenjohtajapaikalla Marttilan haastaa eurooppalaista maatalousedunvalvoja Copa-Cogecaa luotsaava Pekka Pesonen Brysselistä.
Ylisen paikasta kisaa karstulalainen lypsykarjatilallinen ja MTK:n valtuuskunnan ensimmäinen varapuheenjohtaja Tero Lahti. MTK-Häme puolestaan esittää johtokunnan 3. puheenjohtajaksi hattulalaista kasvinviljey-, metsä- ja matkailutilallista Arto Lainetta.
3. puheenjohtajan paikka on perinteisesti kuulunut kokoomustaustaiselle ehdokkaalle, mutta joidenkin mielestä puoluepoliittisesti sitotumattoman järjestön pitää sellainen myös olla eli läänitys pitäisi lopettaa.
Mistä moinen rynnistys ehdolle MTK:n johtoon oikein kertoo?
”Se kertoo viljelijöiden ahdingosta. Taloustilanne on tällä hetkelä katastrofaalinen, eikä se ole syntynyt yhtäkkiä, vaan viimeisten 15 vuoden aikana”, Ylinen tulkitsee.
”Vaikka me ollaan viestitty asiasta eteenpäin, tuottajahinnat eivät ole kehittyneet samaa vauhtia kustannusten kanssa. Nyt punnitaan puheenjohtajistoa ja johtokuntaa. Itsekin olen miettinyt, onko tehty oikein ja mitä pitäisi tehdä paremmin.”
Johtokunnan puheenjohtaja on koko etujärjestön keulakuva, jonka on osattava kuunnella ja puhua niin syrjäisen tuvan pirtinpöydän ääressä kuin Helsingin ja Brysselin salongeissa ja kabineteissa. Marttila on kannuksensa hankkinut, mutta mitkä ovat Pesosen taidot ja motiivit?
”Nyt punnitaan puheenjohtajistoa ja johtokuntaa. Itsekin olen miettinyt, onko tehty oikein ja mitä pitäisi tehdä paremmin.” Mauno Ylinen
Pesonen ilmoittautui kisaan käytännössä itse ja yllätti MT:n saamien tietojen mukaan sekä ihmiset että liitot. Eräs puhemieheksi ryhtynyt henkilö maanitteli MTK-liittoja Pesosen taakse, ja kun tämä otti sitten yhteyttä oman kotiliittonsa Etelä-Savon johtokuntaan, ehdokkuutta ei sopinut eikä haluttukaan torjua, olihan ehdokas hyvä.
Tiedotteessa luki ”MTK-Etelä-Savon johtokunta on pyytänyt Pekka Pesosta asettumaan ehdolle MTK keskusliiton johtokunnan puheenjohtajaksi. Pekka Pesonen on antanut tähän suostumuksensa”, vaikka todellisuudessa pyytäjä ja suostuja olivat siis toisinpäin.
Työnhaku Suomesta on Pesoselle ajankohtaista, sillä kuuleman mukaan lapset ja komissiosta eläköityvä vaimo ovat jo täällä, Brysselin-asunto myyty. Tiettävästi hän ei ole vielä irtisanoutunut, ja seuraava Copa-Cogecan pääsihteeri tulleekin sitten jostakin isommasta maasta.
Pesosen etuna on edunvalvonnan tunteminen; Bryssel on tuttu seitsemän MTK:n kotieläinasiamiehen vuoden ja 15 Copa-Cogeca-vuoden kokemuksella. Valiolla ja valtiosihteerinäkin on tullut toimittua, peltoa ja metsää on.
Pieni pulma voi olla ikä, sillä ehdokas on syntynyt 1963 ja on siis neljä vuotta Marttilaa vanhempi. Kaksi kolmevuotiskautta ennen eläkeikää voi olla joidenkin mielestä liian vähän järjestössä, jossa on perinteisesti suosittu pitkiä puheenjohtajuuksia.
Valtiosihteeri Pesosta kysyttiin samaan tehtävään jo vuonna 2006, mutta tämä kieltäytyi.
Kisaa pidetään paitsi kiinnostavana myös merkkinä siitä, että viljelijöiden asiat kiinnostavat kovia nimiä.
Kisaa pidetään paitsi kiinnostavana myös merkkinä siitä, että viljelijöiden asiat kiinnostavat kovia nimiä. Ja ainahan asettuminen merkittävän tehtävään tuo muillekin tahoille tiedoksi, että työnhaku on päällä.
Ainakin HKScanilla on toimitusjohtajan paikka auki, ja eduskuntavaaleissa jaossa Etelä-Savossa ainakin entisen ministeri Jari Lepän äänet, Lapissa ammottaa Mikko Kärnän ja Paavo Väyrysen kokoinen aukko.
MT järjestää 18. marraskuuta ykköspuheenjohtajille tentin, jota voi seurata verkkosivujen kautta.
Lisää väkeä ja etenkin naisia voi asettua ehdolle vielä paikan päällä, kunhan joku kokousedustaja esittää.
Uuden puheenjohtajiston valitsee seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi MTK:n valtuuskunta, joka kokoontuu Espoon Hanasaaressa 23.–24. marraskuuta. Siihen kuuluu 55 tuottajaliittojen, 20 metsänhoitoyhdistysten sekä kymmenen yhteisöjen ja asiantuntijaedustajaa. Puhetta johtaa vihtiläinen maidontuottaja Eerikki Viljanen.
Lisää väkeä ja etenkin naisia voi asettua ehdolle vielä paikan päällä, kunhan joku kokousedustaja esittää. Mustille hevosille olisi nyt matalat esteet, kun laukalle ei tarvitse lähteä ypöyksin.
Mieleen tulevat hakematta entinen ministeri Jari Leppä (kesk.) MTK:n oma mies ministeriössä eli ministerin erikoisavustaja ja entinen kansanedustaja Pertti Hakanen (kesk.), Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme ja alkutuotantojohtaja Ilkka Pohjamo sekä HKScanilta potkut saanut Tero Hemmilä.
Kuinka kisassa käy? Vaikea sanoa, sillä kullakin kokousedustajalla on yksi ääni ja vapaus äänestää, ketä haluaa. Etenkin metsänhoitoyhdistysten roolia pidetään tärkeänä.
Henkilöt esittäytyvät valtuuskunnalle keskiviikkona ja vaalit toimitetaan torstaina.
Tilaisuus vaalityöhön on vielä illallisella, jota isännöi itse maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) Säätytalossa. Tapana on kuulemma ollut aiemminkin, että ministeri kutsuu vaalivuoden viimeisen valtuuskunnan vieraakseen.
Menusta ei vielä ole tietoa, mutta mitä ikinä se onkin, se syötänee juhlavasti leijonalautasilta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
