Nato-suosionei uskota yltävän vaaliteemaksi asti
Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) ei ylläty, että sotilasliitto Naton kannatus lisääntyy Suomessa. Niin on käynyt Ruotsissakin.
”Venäjän toimet Ukrainassa ja Vladimir Putin henkilönä vaikuttavat”, Niinistö arvioi.
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS julkaisi vuosittaisen kyselynsä. Nato-jäsenyyden kannatus oli kasvanut yhdeksän prosenttia vuodessa.
Nato-jäsenyyttä haluaa 30 prosenttia vastaajista. Jotain sotilasliittoa tavoittelisi 34 prosenttia. Vankat pisteet saa yhteistyö Ruotsin ja Pohjoismaiden kanssa.
Kuusi kymmenestä vastaa, ettei Suomen pidä pyrkiä Naton jäseneksi. Vuosi sitten näin vastasi seitsemän kymmenestä.
”Oma puolustus pitää saada kuntoon”, Niinistö sanoo.
Puolustusliiton jäsenyyttä alkaa kannattaa yhä useampi, jos Venäjän ja Ukrainan kriisi jatkuu.
Perussuomalaiset ehdottavat selvitystä Naton eduista ja haitoista.
Niinistö ei usko Naton nousevan vaaliteemaksi kevään vaaleissa, mutta siitä puolueet varmasti keskustelevat. Työllisyys ja talous ohittavat teemoina.
MTS:n kysely kertoo, että huono työllisyys huolestuttaa 86:ta prosenttia vastaajista. Talouden heikot näkymät Euroopassa puhuttavat.
Niinistön ennustaa, että seuraava hallitus korjaa Suomen puolustusbudjettia. Nykyiset hallitukset leikkasivat sitä kymmenen prosenttia.
Parlamentaarinen puolustuskomitea esittää 150 miljoonan euroa lisää materiaalihankintoihin lähivuosina. Seitsemän puoluetta kahdeksasta kannattaa.
”Tämä korjaisi hiukan omaan jalkaan ampumista”, Niinistö kuvaa.
Panssaritorjunta ja ilmapuolustus ovat Niinistön mielestä puutteellisia. Materiaalihankintoja pitää lisätä.
Kolmea vastaajaa neljästä huolestuttaa Venäjän kehitys. Suomi kykenee puolustautumaan heikosti, jos se joutuu sotaan tavanomaisin asein.
Puolet luotti Suomen puolustuskykyyn vuosi sitten. Venäjästä huolestui silloin 42 prosenttia vastaajista.
MTS:n kyselyssä lisäykset puolustukseen saavat vankkaa kannatusta. Yli puolet eli 56 prosenttia lisäisi, noin 30 pitäisi ennallaan ja kuusi prosenttia vähentäisi.
Kysely on kautta aikojen toinen, jossa yli puolet kannattaa lisäyksiä maan puolustamiseen.
Näin kävi vuonna 1970, pian sen jälkeen, kun Neuvostoliitto liittolaisineen miehitti Tšekkoslovakian.
MTS:n selvityksissä on esitetty sama kysymys vuodesta 1964.
Kyselytutkimukseen haastateltiin hieman yli tuhat henkilöä. Taloustutkimus kysyi heiltä 94 paikkakunnalta. Niistä 58 oli kaupunkeja. Haastatteluja tehtiin syyskuun lopussa ja lokakuun alussa.
Virhemarginaaliksi lasketaan 3,2 prosenttia yli tai ali.
JUHANI VIITALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
